Yhteistoimintaneuvottelut päättyivät erimielisinä, koska me henkilöstönedustajat emme useista pyynnöistämme huolimatta saaneet konkreettista tietoa eri vaihtoehtojen henkilöstövaikutuksista.
Yhteistoimintalain mukaan neuvotteluissa on käsiteltävä suunnitellun toimenpiteen perusteita ja vaikutuksia sekä mahdollisia vaihtoehtoja. Pitäisi selvittää tarkasti, miten vähentämisen kohteena olevaa henkilöstöpiiriä voitaisiin rajoittaa ja vähentämisestä aiheutuvia seurauksia lieventää.
Yhteistoimintaneuvottelut tulee siten käydä sellaisessa vaiheessa, jossa henkilöstön ja työnantajan välinen vuorovaikutus voi toteutua aidosti. Oikea aika on silloin, kun neuvottelujen kohteena olevasta asiasta on jo sellainen varmuus, että sen henkilöstövaikutuksia voidaan arvioida.
Kunnanhallitukselle osoitetulla esityslistalla mainitaan, että kunnassa on tehty ennakkovaikutusten arviointia. Ennakkovaikutusten arvioinnissa (EVA) kuuluu kokonaisvaltaisesti tarkastella kuntalais-, ympäristö-, organisaatio- ja henkilöstövaikutuksia sekä taloudellisia vaikutuksia. EVA-arvionnit oli kuitenkin annettu hallitukselle ennen yhteistoimintamenettelyn päättymistä. Ihmettelemme miksi henkilöstönedustajille ei näitä arviointeja toimitettu, jotta olisimme muun muassa päässeet kokonaiskäsitykseen henkilöstöön kohdistuvista vaikutuksista.
Pälkäneen kunnan tasapainottamisohjelmassa esitetään esimerkiksi varhaiskasvatukselle merkittävää ulkoistamista. Ulkoistaminen ei tuo automaattisesti säästöjä, vaikka niillä sitä perustellaankin. Ulkoistamisessa on hallittava palveluiden osto eli hankintaosaaminen. Markkinoilta saa sitä mitä tilaa – ei yhtään enempää.
Ulkoistamista perustellaan usein säästöillä kuten Pälkäneelläkin. Kolmannes kunnista on palauttanut ostopalveluja takaisin omaksi tuotannoksi kustannus- ja laatusyistä.
Säästöjä voisi saada aikaiseksi tehostamalla omaa tekemistä ja riisumalla turhaa hallintobyrokratiaa. Yleisin virhe onkin puutteellisesti tehty selvitystyö ulkoistamisen kustannuksista. Kunnalla on velvollisuus tarkkailla laatua, mikä taas aiheuttaa kustannuksia kunnalle.
Päiväkotien tehokkuutta arvioidaan käyttö- ja täyttöprosenttien avulla. Yksityiset palveluntuottajat ajattelevat nimenomaan tehokkuuden ja tuottavuuden näkökulmasta usein laadun kustannuksella. Yksityinen palveluntuottaja ei tarjoa yhtä laajoja aukioloja eikä erityistä tai tehostettua tukea niille lapsille, jotka sitä tarvitsisivat.
Kunnan roolina palvelusetelimallissa on toimia tuottajien valikoijana ja valvojana. Ongelmaksi voi muodostua se, että ketkä sopivat palvelun sisällöstä. Esimerkiksi päivähoidon sisällöstä päättää sopimuksella päiväkotipalveluntuottaja ja huoltaja eikä kunta palvelun tilaajana. Järjestelmään lähdettäessä tulisi olla hyvin selvillä oikeudelliset ym. näkökulmat. Kuinka voidaan olla varmoja, että palveluntuottaja pysyy kunnan laatimissa kriteereissä?
Olisimme odottaneet, että kunnan virkamiehet olisivat valmistelleet yksityiskohtaisemman suunnitelman talouden tasapainottamiseksi ennen yhteistoimintamenettelyiden aloittamista. Tämä olisi mahdollistanut aidot neuvottelut yhteistoiminnan hengessä.
Valmistelut oli tehty tiukalla aikataululla, mikä herättää epäilyksen onko kunnan päättäjillä riittävät tiedot ja valmiudet harkittuun ja järkevään päätöksentekoon kunnan palveluiden ja niiden käyttäjien näkökulmasta. Valtuutetun kannattaa myös miettiä päätöksenteossaan kokonaistaloudellisuutta; mm. palautuuko yritykseltä yhteisöveroja omaan kuntaan saati Suomeen?
Toivomme, että päättäjät vakavasti harkitsevat vaihtoehtojen vaikutuksia kuntalaisille.
Yhteistyöterveisin
Kati Isometsä-Ahoniemi
Pääluottamusmies
Kangasalan seudun JHL
Anu Valkama
Pääluottamusmies
SuPerin Kangasalan seudun ao
Mari Keronen
Pääluottamusmies
Tehyn Kangasalan seudun ao
Kommentointi on suljettu.