Terveisiä päätöksentekoon Pälkäneen kunnan valtuutetuille

Yhteistoimintaneuvottelut päättyivät erimielisinä, koska me henkilöstönedustajat emme useista pyynnöistämme huolimatta saaneet konkreettista tietoa eri vaihtoehtojen henkilöstövaikutuksista.

Yhteistoimintalain mukaan neuvotteluissa on käsiteltävä suunnitellun toimenpiteen perusteita ja vaikutuksia sekä mahdollisia vaihtoehtoja. Pitäisi selvittää tarkasti, miten vähentämisen kohteena olevaa henkilöstöpiiriä voitaisiin rajoittaa ja vähentämisestä aiheutuvia seurauksia lieventää.

Yhteistoimintaneuvottelut tulee siten käydä sellaisessa vaiheessa, jossa henkilöstön ja työnantajan välinen vuorovaikutus voi toteutua aidosti. Oikea aika on silloin, kun neuvottelujen kohteena olevasta asiasta on jo sellainen varmuus, että sen henkilöstövaikutuksia voidaan arvioida.

Kunnanhallitukselle osoitetulla esityslistalla mainitaan, että kunnassa on tehty ennakkovaikutusten arviointia. Ennakkovaikutusten arvioinnissa (EVA) kuuluu kokonaisvaltaisesti tarkastella kuntalais-, ympäristö-, organisaatio- ja henkilöstövaikutuksia sekä taloudellisia vaikutuksia. EVA-arvionnit oli kuitenkin annettu hallitukselle ennen yhteistoimintamenettelyn päättymistä. Ihmettelemme miksi henkilöstönedustajille ei näitä arviointeja toimitettu, jotta olisimme muun muassa päässeet kokonaiskäsitykseen henkilöstöön kohdistuvista vaikutuksista.

Pälkäneen kunnan tasapainottamisohjelmassa esitetään esimerkiksi varhaiskasvatukselle merkittävää ulkoistamista. Ulkoistaminen ei tuo automaattisesti säästöjä, vaikka niillä sitä perustellaankin. Ulkoistamisessa on hallittava palveluiden osto eli hankintaosaaminen. Markkinoilta saa sitä mitä tilaa – ei yhtään enempää.

Ulkoistamista perustellaan usein säästöillä kuten Pälkäneelläkin. Kolmannes kunnista on palauttanut ostopalveluja takaisin omaksi tuotannoksi kustannus- ja laatusyistä.

Säästöjä voisi saada aikaiseksi tehostamalla omaa tekemistä ja riisumalla turhaa hallintobyrokratiaa. Yleisin virhe onkin puutteellisesti tehty selvitystyö ulkoistamisen kustannuksista. Kunnalla on velvollisuus tarkkailla laatua, mikä taas aiheuttaa kustannuksia kunnalle.

Päiväkotien tehokkuutta arvioidaan käyttö- ja täyttöprosenttien avulla. Yksityiset palveluntuottajat ajattelevat nimenomaan tehokkuuden ja tuottavuuden näkökulmasta usein laadun kustannuksella. Yksityinen palveluntuottaja ei tarjoa yhtä laajoja aukioloja eikä erityistä tai tehostettua tukea niille lapsille, jotka sitä tarvitsisivat.

Kunnan roolina palvelusetelimallissa on toimia tuottajien valikoijana ja valvojana. Ongelmaksi voi muodostua se, että ketkä sopivat palvelun sisällöstä. Esimerkiksi päivähoidon sisällöstä päättää sopimuksella päiväkotipalveluntuottaja ja huoltaja eikä kunta palvelun tilaajana. Järjestelmään lähdettäessä tulisi olla hyvin selvillä oikeudelliset ym. näkökulmat. Kuinka voidaan olla varmoja, että palveluntuottaja pysyy kunnan laatimissa kriteereissä?

Olisimme odottaneet, että kunnan virkamiehet olisivat valmistelleet yksityiskohtaisemman suunnitelman talouden tasapainottamiseksi ennen yhteistoimintamenettelyiden aloittamista. Tämä olisi mahdollistanut aidot neuvottelut yhteistoiminnan hengessä.

Valmistelut oli tehty tiukalla aikataululla, mikä herättää epäilyksen onko kunnan päättäjillä riittävät tiedot ja valmiudet harkittuun ja järkevään päätöksentekoon kunnan palveluiden ja niiden käyttäjien näkökulmasta. Valtuutetun kannattaa myös miettiä päätöksenteossaan kokonaistaloudellisuutta; mm. palautuuko yritykseltä yhteisöveroja omaan kuntaan saati Suomeen?

Toivomme, että päättäjät vakavasti harkitsevat vaihtoehtojen vaikutuksia kuntalaisille.

 

Yhteistyöterveisin

 

Kati Isometsä-Ahoniemi

Pääluottamusmies

Kangasalan seudun JHL

 

Anu Valkama

Pääluottamusmies

SuPerin Kangasalan seudun ao

 

Mari Keronen

Pääluottamusmies

Tehyn Kangasalan seudun ao

Kommentit (5)

  1. Nimetön

    Tämä kaikki vaikuttaa nyt siltä Härkösen palkkaamisineen ja kovan kiireen vuoksi, että asia on saatava hoidettua tämän puolivuotiskauden aikana. Eli ns. likaisen työn hoitaa vt. kunnanjohtaja.
    Kaiken ajoitus ja kiire viittaa siihen.

  2. Paavo Mustonen

    Juristit haluavat viedä rivitalojupakan käräjille rahanhimossaan, valtuutettujen ei pitäisi mennä retkuun tuon laaditun muistion muodossa. Muistiossa luodaan mielikuva, että kunta on vahvoilla riidassa. Näin ei suinkaan ole! Mikä on täytemaata? Kannot, lietelanta ja ympäristöjätteet eivät ole täytemaata, vaikka kuinka kallis juristi näin väittäisi. Uskokaa nyt hyvällä, muuten tämä maksaa kunnalle maltaita. Lämpölaitoksen kuopan sisältö antaa hyvän osviitan siitä mitä sen täytemaan seassa on, ja tämä asia revitään tietysti käräjillä auki. On eri asia täyttää kuoppa itsekseenkin tiivistyvällä maa-aineksella, kuin kuopan täyttäminen jätteellä.
    Se piruparka joka valtuuston esityslistat laatii voisi perehtyä tehtäväänsä. Ympäripyöreät vetoamiset sinne tänne lausumiin eivät täytä julkisen asiakirjan kriteerejä.

    • Paavo Mustonen

      Futiksen lomassa tarkennus. Jos kuoppaa on aikoinaan täytetty jollain muulla kuin täyttömaalla, niin kaavasta tuli virheellinen, samoin kävi rakennusluvan kanssa, ja kunnan juristin lausunnosta putoaa pohja pois. Näin se vaan menee, mutta aivan varmasti juristi on muistiostaan hyvän hinnan perinyt. Vanhenemispykälät minä kyllä ymmärrän, kaksinaismoralismia en ymmärrä.

    • Paavo Mustonen

      Aijjai! Taitaa olla jotain hampaankolossa, kiitos siitä! Katkeruus ja viha vahingoittavat vain sitä katkeraa, puolestaan se jolle ollaan katkeria nukkuu yönsä autuaana aivan hyvin. Kannatta kaivella hampaankolot puhtaaksi iltaisin, hyvä omatunto on paras peitto.
      Itse asiassa hallitus pyrki viime vuonna tuohon ulkoistamiseen yhtiöittämispakkonsa kanssa. Kuntavaaliaineiston mukaan valtakunnallisesti hyvin vahvasti kuntavaltuutetut vastustivat hanketta. Myös kepulaiset ja kokoomuslaiset!

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?