Jos rauniokirkko olisi Luopioisissa?

Jos Pälkäneen rauniokirkko olisi Luopioisten kirkolla tai Aitoossa, se olisi varmaankin jo katettu. Sen verran aktiivisemmalta ja toimeen tarttuvaisemmalta väki siellä vaikuttaa. On Kukkia Triatholonia, Kukkian Kierrosta, Liekkiä, Navettaa ja Kirkastuksia. Onko Pälkäneen puolella mitään vastaavaa? Olipa kerran markkinat, mutta nekin kuivuivat kokoon.
Tähän kaikkeen on sosioekonomiset syyt aikojen takaa. Pälkäneen vallanpidon rakenne on ollut erilainen kuin vanhassa Luopioisissa. Pälkäneellä on nukuttu hurskaan unta isäntien toteuttaessa ammattitaitoisten kunnanjohtajien esityksiä, on menty hiljaa eteenpäin, hissukseen ja jahkaillen. Luopioisissa on nuorta voimaa, viime vuosisadan alkupuolen yhteiskunnallisten uudistusten ja muutosten jälkeen valtarakenteet ovat vaihtuneet ja talkoohenki elää yhä edelleen.
Kun nyt olemme yksi ja sama kunta, toivottavasti toimeen tarttumisen into ja talkoohenki leviäisivät vanhan Pälkäneenkin puolelle. En itse tiedä muita aktiivisia kuin Leijonat, Onkkaalan VPK ja Laitikkalan kyläyhteisö. Mutta enhän minä kaikkea tiedäkään.
Oli Pälkäneelläkin joskus ennen talkoohenkeä. 111 vuotta sitten Nuijan Talo nousi pystyyn vuodessa, vahvan yhteisen yrittämisen tuloksena. Ja häivähdys tätä talkoomieltä oli vielä sodan jälkeenkin, kun saatiin aikaiseksi Pälkäneen Yhteiskoulu. En oikein ymmärrä, mitä vanhoilla pälkäneläisillä on rauniokirkkoa vastaan. Onkohan se jonkinlaista häpeää sen takia, kun kirkko aikoinaan jätettiin heitteille?
Paul Tiililä

Kommentit (4)

  1. lukija

    Rauniokirkon hoidosta ja kunnostuksista PÄÄTTÄÄ Museovirasto. Historiaa tutkimalla on helppo havaita, että pälkäneläiset olisivat halunneet kirkon kattaa jo ajat sitten, mutta Museovirasto kielsi toimenpiteen. Tuoreempikin hanke kaatui alkujaan Museoviraston kielteiseen kantaan, vaikka okein arkkitehtikilpailukin järjestetiin. Nyttemminhän Museovirasto on kantaansa muuttanut ja jonkinlaiseen kattamiseen hyväksyvää kantaa ottanut. Ei ole Museoviraston lausunnot ja kannat kiinni kohteen sijannista. Pälkäneläisiä ovat Museoviraston lausunnot ja päätökset sitoneet, joten niiden mukaan on jouduttu elämään. Museokohteista päättää Museovirasto, eivät paikalliset, vaikka kuinka halua ja intoa olisikin. Nythän kattamishankkeella lienisi ehkä mahdollisuudet toteutuakin Museoviraston lievennettyä kielteistä kantaansa.

  2. Kuntalainen

    Olipa Paul erinomaisesti kirjoitettu. Kyllä tuo itäinen osa kuntaa on se HELMI jossa asioita hoidetaan ja toteutetaan YHDESSÄ. Täällä toisessa päässä aika ja energia menee kyräilyyn ja toistensa moittimiseen. Yhteisöllisyys puuttuu täysin. Kyllä Luopioinen on jälleen näyttänyt miten maaseutua elävöitetään ja pidetään virkeänä vaikka kuinka kunta koettaakin keskittää kaiken Onkkaalaan. Onneksi löytyi Luopioisista mukava talo jonne voin perheineni siirtyä. Tuohon kylään josta kuulemani mukaan (ja useiden todistajien) kh:n pj Laesterä on todennut: Luopioinen=Pälkäneen kultakimpale! Hyvä Eero

  3. lukija

    Museoviraston historia löytyy heidän sivuiltaan kohdasta Tietoa meistä, Museoviraston historia. 1972 tuli vain nimen muutos. Ja valvonta on ollut sieltä koko sen historian ajan milloin minkäkin nimisenä sieltä 1800 -luvun loppupuolelta asti.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?