”Kun tehdään kunnianhimoisesti, saadaan aikaan hienoja hankkeita”

– Muistan, kun ensimmäistä kertaa kävimme paikalla… Oli jäätävä pakkanen, siellä montussa olivat ne rivitalot ja katselimme, että tuohon se halli pitäisi saada, muistelee arkkitehti Sini Rainio.

Oli tammikuu 2016. Rainion työpöydälle Raudasojan arkkitehtitoimistoon oli jokin aika sitten nostettu Pälkäneen liikuntahallihankkeen suunnittelu.

Syyskuussa 2018 Rainio on liikuntahallin tontilla näkemäänsä tyytyväinen.

Kostia Areenan suunnittelija Sini Rainio uskoo, että halli tuo paljon iloa kuntalaisille – myös niille, jotka eivät itse pelikentällä temmelläkään. Rainio on yhtenä raatilaisena mukana Mtv:llä pyörivässä Suomen kaunein koti -ohjelmassa. ”En saa varmaankaan paljastaa, onko mukana pälkäneläiskohteita…”, hän pyörittelee. Vieressä seisova Seppo Kortelahtikin voi tilannetta vain arvailla.

– Iso rakennus on miellyttävä ja istuu niin hyvin maastoon. Se on keskeinen mutta ei liian hallitseva. Koulun ja kirjaston kanssa se muodostaa hyvän kokonaisuuden, hän arvioi.

Kerran tehtyjen, pitkälle hiottujen suunnitelmien muuttaminen matkan varrella ei ole suunnittelijalle koskaan helppoa. Pälkäneellä tämä tuli eteen, kun liikuntahallin kustannuksia haluttiin käydä suitsimaan matkan varrella. Lasin myötä tulevasta läpinäkyvyydestä jouduttiin hivenen tinkimään esimerkiksi kuntosali-ikkunoiden kanssa, ja myös sisäverhoukset karsittiin lopulta pois.

– Kyllä hallissa vieläkin toteutuu silti se alkuperäinen ajatus läpinäkyvyydestä. Toiminta näkyy pääaulaan ja ulos asti – useinhan halleissa toimitaan joidenkin ovien takana. Lisäksi se antaa mahdollisuuksia muuhunkin kuin pelaamiskäyttöön.

Rainio korostaa tilojen ja ympäristön viihtyisyyttä. Ennen harjoituksia – tai saattojoukoilla niiden aikana – hallissa on mahdollista viettää aikaansa aulassa istuskellen, kuntosalilla tai vaikkapa läheisessä kirjastossa.

Se, miten tilat käytännössä istuvat harrastuskäyttöön, nähdään pian. Toistaiseksi palaute on ollut opetus- ja kulttuuriministeriötä myöten erittäin positiivista. Yksi osasyy sille löytynee tulevan käyttäjäkunnan kuulemisesta suunnitteluvaiheessa; huomioiduksi tuli liikkujien lisäksi esimerkiksi hallin siisteydestä vastaavien näkökulma.

Liikuntahallit eivät ole olleet Rainiolle tai Arkkitehtitoimisto Raudasojalle tietoinen erikoistumisala, vaikka meriiteistä löytyy muun muassa Ylöjärven liikuntakeskuksen suunnittelu.

– Osittain se on toki sattumaa, mutta toisaalta onnistuminen tuo aina lisää töitä. Kun tehdään kunnianhimoisesti, saadaan aikaan hienoja hankkeita.


Kommentointi on suljettu.