Alueellisesta jätehuollosta kuntien liiketoimintaa – suuntana kuntien elinvoimaisuuden heikkeneminen

Kuntien palvelut ovat muuttumassa liiketoiminnaksi, joka vääristää kuntalain 1§:ssä säädettyä kunnan tehtävää ”edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa”. Näin on käymässä Pirkanmaalla.

Asumme Hämeenkyrön haja-asutusalueella ja kiinteistöömme kuuluu kolme vuosittain tyhjennettävää sakokaivoa. Tyhjennyksen on suorittanut paikallinen pienyrittäjä, joka on hoitanut asian lainmukaisesti.

Saimme alueelliselta jätehuoltolautakunnalta tiedotteen (13.11.2018) sako- ja umpikaivolietteiden tyhjennysvelvoitteesta, jossa vaaditaan käyttämään jätevesilietteiden tyhjennykseen Pirkanmaan Jätehuolto Oy:tä, joka on 17 pirkanmaalaisen kunnan omistama yhtiö. Tiedotteessa mainitaan, että ”alueellisen jätehuoltoviranomaisen päätöksen mukaisesti (24.4.2013, §18) asumisessa syntyvien lietteiden kuljetuksen hoitaa Pirkanmaan Jätehuolto Oy 1.1.2017 lähtien”.

Mitä tämä tiedote tarkoittaa? Se tarkoittaa sitä, että Pirkanmaan Jätehuolto Oy haluaa ottaa alueella monopoliaseman jätehuollossa, mistä seuraa se, että muut alalla toimivat yrittäjät menettävät asiakkaitaan ja joissakin tapauksissa joutuvat lopettamaan toimintansa – ts. työttömyyttä ja toimeentulon heikkenemistä kunnissa.

Tiedote uhkaa myös kansalaisten valinnanvapautta, asia, josta poliitikot puhuvat äänekkäästi mm. sote-uudistuksen yhteydessä. Monopoliasema estää ihmisten mahdollisuutta valita ja kilpailuttaa.

Lisäksi tämä päätös rikkoo kilpailulakia 948/2011, jonka tarkoituksena on ”terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun turvaaminen vahingollisilta kilpailunrajoituksilta” ja ”elinkeinon harjoittamisen vapauden suojaaminen niin, että myös asiakkaat ja kuluttajat hyötyvät kilpailusta”.

Demokratian näkökulmasta on kunnan tehtävää vääristävää, jopa korruptoivaa, kun kunta alkaa harjoittaa liiketoimintaa. Silloin on hyvin todennäköistä, että kuntalain 1§:ssä kunnalle säädetty tehtävä joutuu ristiriitaan sen taloudellisten intressien kanssa, sillä liiketoiminnassa pyritään aina taloudellisen tuloksen kasvattamiseen, mistä puolestaan voi seurata puolueellisuutta päätöksenteossa ja verovarojen jaossa.

Päätöksessä on ristiriitaa myös jätelain 646/2011 eri kohtien kanssa. Lain 29§:n mukaan jätteen saa luovuttaa sille, jolla on ”jätehuoltorekisteriin hyväksymisen tai merkitseminen perusteella oikeus ottaa vastaan kyseistä jätettä”. Saman pykälän mukaan jätteen saa luovuttaa myös muulle vastaanottajalle, ”jos tällä on riittävä asiantuntemus sekä taloudelliset ja tekniset valmiudet jätehuollon järjestämiseen”. Lain 35§:ssä lausutaan, että ”kiinteistöittäinen jätteenkuljetus on järjestämistavasta riippumatta järjestettävä niin, että tarjolla on jätteen kuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin”.

Jätelain pitäisi taata pirkanmaalaisille vapauden valita jätehuoltopalvelu sieltä, mistä se parhaiten ja kohtuuhintaisimmin järjestyy. Kuitenkin, alueellisella jätehuoltoviranomaisella näyttää olevan valta ja tahto toimia näitä lainkohtia vastaan, kuten myös kunnan tehtävää ja ihmisten valinnanvapautta vastaan.

Asiasta on tehty kansalaisadressi, jonka voi allekirjoittaa adressit.com -sivustolla.

Paula Ylén

Hämeenkyrö

Pirkanmaan Jätehuolto vastaa

Lietetyhjennykset tehdään lainsäädännön mukaan

Jätelain mukaan sako- ja umpikaivolietteet kuuluvat yhdyskuntajätteeseen ja siten kunnan vastuulle. Pirkanmaan Jätehuolto on kuntien omistama yhtiö, jonka tehtäviin kuuluvat jätehuollon lakisääteiset palvelutehtävät, juuri ne, joiden tavoitteena on palvella kuntalaisia ympäristöllisesti kestävällä tavalla. Vuoden 2017 alusta myös asumislietteen kuljetukset siirtyivät kunnan vastuulle ja siten Pirkanmaan Jätehuollon tehtäväksi. Käytännössä yhtiö kilpailuttaa lietteiden kuljetukset, organisoi tyhjennykset, huolehtii rekistereistä, asiakaspalvelusta, laskutuksesta ja viestinnästä.

Seitsemäntoista kunnan yhteinen jätehuoltoviranomainen, alueellinen jätehuoltojaosto (nykyisin alueellinen jätehuoltolautakunta) päätti 24.4.2013, että sako- ja umpikaivolietteiden kuljetus toteutetaan 1.1.2017 alkaen kunnan järjestämänä jätteenkuljetuksena. Yksittäiset kunnat saivat hakea poikkeusta tästä päätöksestä 1.1.2015 mennessä. Hakemuksessa kunnan edellytettiin osoittavan jätelain 37.1 §:n mukaisesti perustellusti, että kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus kunnan alueella täyttää jätelain (646/2011) vaatimukset.  Poikkeuslupa myönnettiin vuonna 2015 vain Nokian kaupungille. Myös näistä päätöksistä valitettiin Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen, mutta hallinto-oikeudet hylkäsivät valitukset. Kaikki asiaa koskevat päätökset ovat lainvoimaisia.

Myös Pirkanmaan Jätehuollon tekemästä lietekuljetusten hankintapäätöksestä tehty valitus on käsitelty ja hankintapäätös on lainvoimainen. Viimeisimmässä päätöksessä 18.9.2018 korkein hallinto-oikeus on tehnyt ratkaisun, että se jättää lietekuljetusten hankinnasta tehdyn valituslupahakemuksen tutkimatta. Lietekuljetukset kilpailutettiin julkisella hankintamenettelyllä, jotta kaikilla sako- ja umpikaivotyhjennyksiä tekevillä urakoitsijoilla oli mahdollisuus osallistua kilpailutukseen. Nyt lietetyhjennyksistä huolehtivat kilpailutuksen voittaneet urakoitsijat.

Lietteiden tyhjennyshinnat koostuvat lietteiden kuljetuksesta ja käsittelystä. Kuljetushinnat ovat kilpailutetut ja käsittelyhinnat perustuvat kuntien jätevedenpuhdistamojen hintoihin. Hinnat ovat julkiset ja alueellisen jätehuoltolautakunnan hyväksymät. Keskitetyllä järjestelmällä ja julkisilla hinnoilla varmistetaan, että kuntalaisia kohdellaan tasavertaisesti. Pirkanmaan Jätehuollon tehtävänä ei ole tuottaa voittoa, eikä yhtiö jaa osinkoa omistajilleen. Myös lietepalvelut tuotetaan omakustannusperiaatteella.

Päätökset lietteenkuljetusjärjestelmästä on tehty siis vuosia sitten kuntien yhteispäätöksenä ja vuonna 2017 käynnistyi työarki. Sen Pirkanmaan Jätehuolto hoitaa, kuten muutkin jätehuoltotehtävänsä, lainsäädännön ja ympäristön mukaan. Sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusjärjestelmän kehittäminen on päässyt hyvään alkuun, vuonna 2017 tehtiin noin 11 000 tyhjennystä. Tänä vuonna käynnistettiin muun muassa umpisäiliöiden pinnankorkeutta mittaavien, etäluettavien antureiden kokeilu. Antureiden avulla tyhjennykset hoituvat automaattisesti eikä asukkaiden tarvitse huolehtia kaivojen tyhjennysten tilaamisesta. Tavoitteemme on kehittää lietelogistiikkaa niin, että siitä hyötyy sekä asiakas että ympäristö.

Lietetyhjennysten lisäksi Pirkanmaan Jätehuolto huolehtii yhdessä urakoitsijoiden kanssa päivittäin yli 12 000 jäteastian tyhjennykset asianmukaisiin käsittelyihin. Keskitetyllä keräyksellä olemme pystyneet organisoimaan työn niin, että tyhjennyshintamme ovat todistetusti Suomen edullisimmat. Tämä hyöty näkyy paitsi asiakkaalla myös aluetaloudessa.

Suomalaisen Työn Liitto on myöntänyt Pirkanmaan Jätehuollolle 2017 Yhteiskunnallinen yritys -merkin, jonka voi saada yritys, joka on perustettu tuottamaan yhteiskunnallista tai ekologista hyvää ja joka käyttää suurimman osan voitosta yhteiskunnallisen haasteen ratkaisemiseen. Tämä haaste on meille yhteinen ympäristömme ja sen hyvinvointi.  Myös lietekeräyksellä varmistetaan se.

Huolehditaan yhdessä ympäristöstä ja arjen jätehuollosta!

Harri Kallio

toimitusjohtaja

Pirkanmaan Jätehuolto Oy

Kommentointi on suljettu.