Maailmassa on yhtä paljon nälkää näkeviä kuin lukutaidottomia. Mutta heikko lukutaito ei ole ainoastaan kehitysmaiden ongelma. Myös meillä se ennakoi sairauksia, köyhyyttä ja syrjäytymistä. Suuri osa vankilaan päätyneistä on lukutaidoiltaan auttavalla tasolla.
Heikon lukutaidon luoman kielimuurin taakse eristäytyneet lapset kokevat itsensä heikoiksi ja huonoiksi. Suojakuorena toimii passiivisuus: ei voisi vähempää kiinnostaa.
Suomessa käytännössä kaikki oppivat lukemaan. Alkuopetuksessa tunnetaan keinot, joilla jokainen oppii muodostamaan kirjaimista äänteitä ja sanoja. Lukeminen kuitenkin loppuu ennen yläkouluikää, kun lukutaito sillä tasolla, että selviää jotenkin vempainten ja ruutujen äärellä. Vähän kuin ennen vanhaan, kun naimalupaan riitti että osasi ladella ulkoa katekismuksen ydinkohdat.
Lukutaito on kumuloituva taito. Mitä enemmän lukee, sitä paremmin ymmärtää. Siksi lukemisesta pitäisi luoda päivittäinen rutiini jo varhain. Koulut, kirjastot, neuvolat ja erilaiset hankkeet voivat auttaa tässä tehtävässä, mutta lopulta lukuinnostuksen synnyttäminen on kotien tehtävä.
Lukutaidoton ei pysty vaikuttamaan elämäänsä. Heikko lukutaito tekee ihmisestä kännykän avulla ohjattavan zombin, joka saa sanoista sen verran selvää, että omaksuu somekanavista ja uutisotsikoista valmiita ajatuksia ja mielipiteitä.
Passiivisuudesta ja tiedon vastustuksesta on tullut ideologia. Yhdysvalloissa kunnon punaniska ei päästä lasta yliopistoon pilattavaksi. Sivistystä kaikin keinoin vastustava ei osaa kysyä, kenen etua tämä palvelee. Kuka haluaa jakaa maailmaa kahtia varmistaakseen äänensä ja kassavirtansa?
Vielä pari sukupolvea sitten lukutaito ja sivistys tarjosivat eväät sosiaalisiin loikkiin. Opiskelemalla saattoi ponnistaa menestykseen heikoistakin lähtökohdista.
Muuttuneet ajat eivät kannusta lukemaan, sillä globaalissa maailmassa varallisuus kasautuu harvemmille kuin koskaan aiemmin.
Informaatioyhteiskunnassa tietoa on omaksuttava ja tarkasteltava uusin keinoin ja eri kanteilta. Lukutaito on keino muuttuvien olosuhteiden hallitsemiseen. Elämässä eteen tulevat ongelmat voi hallita, kun ne osaa nimetä.
Pälkäneellä on historiansa ansiosta hyvät perusteet julistautua lukutaitokunnaksi. Historian ankeimmalla hetkellä täällä nähtiin, että nauriita viljelevät savupirttien asukkaat kannatti opettaa lukemaan. Isovihan aikaan hävitetyn pitäjän papit tilasivat paikkakunnalle paenneelta kirjanpainajalta luettavaa.
Medelplanin puuaapinen on lukutaidon, sivistyksen ja tasa-arvon symboli. Tieto kuuluu kaikille.
300 vuodessa tieto on lisääntynyt niin, että osa ahdistuu vyörystä. Mutta ei ole kovin viisasta sulkea silmiään ja korviaan. Järkevämpää on opetella nykymaailman vaatima lukutaito ja pysyä elämänsä subjektina.
Suomalaiset kuuluvat edelleen maailman parhaisiin lukijoihin, mutta osaamiserot ovat revenneet. Kansakunnan tyhmeneminen on helppo kääntää myönteiseksi kehitykseksi. Riittää, että luemme vartin päivässä. Ensimmäisten kymmenen ikävuoden ajan se on yksi vanhempien tärkeimmistä tehtävistä.
Kommentointi on suljettu.