Kesämökki on rannalle tai korpeen rakennettu rauhan tyyssija, johon perhe pakenee kiireistä arkea. Mökiltä voidaan poiketa pikaisesti kaupassa ja kylän riennoissa, mutta tärkeintä on mökkilaituri ja saunan lempeät löylyt mahdollisimman kaukana muista ihmisistä.
Tai sitten voi kunnostaa vanhan pirtin ja avata sen ovet kaikelle kansalle. Näin toimi esimerkiksi Anja Tyrväinen, joka hankki Vuolijoelta lähes 150-vuotiaan Vähä-Kyörin pirtin. Kaikesta vanhasta kiinnostunut kansatieteilijä on vaalinut historiallista hirsipirttiä ja järjestänyt siellä kesäisin muun muassa nukketeatteria ja konsertteja.
Vielä perusteellisempi tapaus on Medelplan-museon Taurialan kylässä vuonna 2005 avannut Arja Liutta.
Mökki vaati remonttia
Arja ja Heikki Liutan perhe alkoi viettää kesänsä Taurialassa vuonna 1996. Perhe oli ehtinyt rakennuttaa mökin Kyynäröjärven rannalle, kunnes miehen sukulainen Ilmi Kaarina Mäkelä tarjosi heille Juhanan taloa.
– Alkuun vastustin hanketta, sillä en ollut lainkaan innostunut remontista, Arja Liutta muistelee.
Juhanan naapurissa sijaitsi pieni mökki. Se oli perimätiedon mukaan rakennettu samalle paikalle, jossa Daniel Medelplan asusti parikymmentä viimeistä vuottaan. Mökin pihassa oli kyläläisten pystyttämä Medelplanin muistokivi.
– Kuljimme jatkuvasti Medelplanin muistokiven ohi ja syntyi haave museosta, Arja Liutta muistelee.
Niihin aikoihin hän veti lukutaitoprojekteja ja kirjoitti kirjastoille opasta näyttelyiden järjestämisestä. Ajatuksena oli rakentaa mökkiin Medelplanin, aapisen ja lukutaidon historiaa ja merkitystä valottava näyttely.
Se kävi mahdolliseksi, kun kunta laittoi mökin myyntiin vuonna 2003.
– Muitakin kiinnostuneita oli, mutta kunta ilmeisesti arvosti sitä, että puhuimme jo ostotarjouksessa museoaikomuksesta.
Rakennuksen katto ja kuisti vaativat pikaista remonttia. Sisällä ryhdyttiin hiomaan, laudoittamaan, tapetoimaan ja maalaamaan rapistuneita pintoja.
Avajaiset vuonna 2005
Ovet ensimmäisille vieraille avattiin vuonna 2004 ja varsinaisia avajaisia Medelplan-museolla vietettiin kesäkuussa 2005. Mökin hankinta, remontti ja näyttelyesineistön kokoaminen hoituivat ilman avustuksia ja tukea.
– Perhe tuki muun muassa remontissa ja kotisivujen teossa, Arja Liutta kiittelee.
Lukutaidosta ja näyttelyistä kiinnostuneen kirjastonhoitajan palo Medelplan-museon perustamiseen on osin ammatillista, osin historiallista.
– Ihailin Pälkäneen seurakunnan, puuaapisen tilaajan aktiivisuutta ja luovuutta: vaikeanakaan aikana ei laitettu pensseliä santaan vaan kristinopin opetuksesta huolehdittiin uusin – tai oikeastaan ikivanhoin keinoin.
Seurakunta on edelleen mukana vaalimassa puuaapisen historiaa. Kirkkoherra Jari Kemppaisen aloitteesta ryhdyttiin viettämään Medelplanin muistopäivää joka toinen vuosi.
– Medelplanin syntymäpäivää ei tiedetä, ja siksi muistopäivää vietetään elokuussa kuolinpäivän aikoihin.
Myös kunta on ollut museosta kiinnostunut kiinteistökaupan jälkeenkin. Avajaisiin järjestyi teltta, ja vuonna 2007 museolle myönnettiin stipendi Tauno Sairialan rahastosta.
Allan Frilander teki Medelplanin näkyväksi
Arja Liutta kertoo saaneensa Aarre Kailanpäältä listan Medelplan-kirjallisuudesta heti kun Liutan perhe muutti Juhanalle. Se johdatti aapiskaivertajan jäljille.
Mutta tärkein kumppani museohankkeessa on ollut Allan Frilander.
– Heti kun olimme tehneet kaupat Medelplanin mökistä, soitin Frilanderille ja tilasin hänen Medelplan-kirjansa.
Jyväskyläläinen kuvanveistäjä ja kirjapainomies oli harrastanut Medelplania pitkään. Hänen luonaan vieraillut Liutta sai nähdä Frilandein veistämiä puisia painolaattoja, niillä tehtyjä vedoksia sekä Medelplan-rintakuvia ja -reliefejä. Museosta innostunut Frilander oli valmis tuomaan ne Taurialaan. Niistä tulisi näyttelyn kulmakiviä, jotka herättäisivät Medelplanin kiehtovan tarinan henkiin.
– Allan alkoi jopa tehdä painokonetta, jollaisella Medelplan ehkä aikanaan aapisensa painoi, Liutta muistelee.
Frilander lahjoitti painokoneen rekonstruktion vuonna 2006 Medelplan-museolle. Lisäksi museossa on alusta alkaen ollut muun muassa vanhoja aapisia.
Kesän avajaiset ja elokuussa muistopäivä
Medelplan-museon avajaisissa kesäkuussa 2005 nähtiin Arja Liutan kirjoittama ja Kaisa Pesun ohjaama Medelplan-näytelmä. Kirkkoherra Jari Kemppainen esitelmöi kirkon lukutaidon opetuksesta ja Vappuliisa Hakalehto analysoi Medelplan-kuvia.
Myös seuraavina vuosina museokesä on avattu vastaavalla kaavalla: vieraat ovat kuulleet Medlplanista, lukutaidosta ja kirjapainotaidosta. Kaikki alustajat sekä pienoisnäytelmien ja musiikki- ja runoesitysten esiintyjät ovat olleet mukana samanlaisella talkoohengellä, jolla museokin on syntynyt.
Kesän avajaisissa ja Medelplanin muistopäivissä ovat puhuneet muun muassa Leena Kirstinä, Pentti Aspila, Sisko Latvus, Pentti Linkola ja Ville Hänninen. Vuosien varrella on ihasteltu kahdeksan taiteilijan aapiskukkoteoksia, äänestetty parasta aapiskukkoa ja käyty kolmen kylän Medelplan-tietokilpailu, jonka voitti Sappee.
– Tulevan kesän avajaisten ohjelma on vielä auki. Minulla on muutamia ideoita, mutta paljon riippuu siitä, kenet saa tulemaan. Pieniä ihmeitä tapahtuu kuitenkin kaiken aikaa, Arja Liutta sanoo.
Avajaisissa on tarjottu yleensä myös kahvia ja kukkopiparkakkuja – ensi kesänä pipareita on tarkoitus tarjota teen kanssa pitkin kesää museolla. Myyntiin tulee Kyyrölän saven valmistamia kukkopillin kokoisia aapiskukkoja, joilla on kädessään puinen karttakeppi. Kaikki tuotteet myydään omakustannehintaan.
Elämänsisältöä eläkepäiviin
Medelplan-museon ovet ovat auki kesäsunnuntaisin kello 14–16.
– Se ei kuormita liikaa, vaan tuo päinvastoin elämänsisältöä eläkepäiviin, Arja Liutta sanoo.
Hän pyrkii tarjoamaan kaikille museovieraille lyhyen opastuskierroksen.
– Joskus sattuu vilkas päivä, jolloin joutuu pitämään esittelyitä liukuhihnalta.
Museolla vierailee monenlaista väkeä.
– Pälkänevedeltä pääsee veneellä rantaan, ja kerran museolle tupsahti seurue uimapuvuissa. Kukkolan leirikeskuksen vieraita on käynyt usein, sillä museolla on puuhaa lapsillekin.
Mökin pienuus ei ole este ryhmävierailuille, sillä poutapäivinä voidaan levittäytyä pihallekin.
– Aitoon koululaiset ovat tehneet pyöräretkiä museolle ja lisäksi olen käynyt kouluilla kertomassa Medelplan-museosta ja kukkoaapisesta. Usein vierailuihin on liittynyt myös kirjavinkkausta.
Myös historian ja kirjallisuuden harrastajat ovat löytäneet Medelplan-museolle.
– Olin yhtenä lauantaina siivoamassa museota, kun paikalle pölähti kirjailijaseurue Aulis Aarnion ja Jaakko Syrjän johdolla. Myös historiaa harrastava hämeenlinnalaiskilta ja Luopioisten sukututkijat ovat tehneet retken Taurialaan.
Yhdistys aiheuttaisi byrokratiaa
Yksityismuseon pystyyn pistänyt Arja Liutta nauraa, että kouluaikoina hän ei tykännyt historiasta. Alkuvaiheessa mietitytti myös se, että viisikymppisenä hän alkoi jo olla työuran lopputaipaleella.
– Mutta se rohkaisi, että Medelplan oli puuaapisen veistäessään 60-vuotias.
Historian lisäksi Liutta on vierastanut kaikkea byrokratiaa. Sen vuoksi hän ei ole innostunut yhdistyksestä, jota jotkut ovat ehdottaneet museon taustatahoksi.
– Olen halunnut pitää vapaat kädet näyttelyiden ja toiminnan suunnittelussa. Yhdistyksenä toimimisen etuja on taloudellisen tuen saaminen eri tahoilta; yksityiselle museolle ei apurahoja yleensä anneta. Ehkä joskus tulevaisuudessa museon jatkuvuuden voisi turvata esimerkiksi Medelplan-museon ystävät -yhdistyksellä, joka organisoisi päivystysringin kesän aukioloa varten.
