Kylissä asumista on helpotettava – Maalla asumisen estäminen ilmastosyihin vedoten on tarpeetonta

Ennusteet Suomen maaseutualueiden väestötappioista ja oletukset suomalaisten pakkautumisesta maan kolmeen suureen kaupunkiin ovat hälyttäviä. Maan alueellinen häiriötila jatkuu ja sitä pidetään luonnonlakina. Puhumme kiivaasti ilmastonmuutoksen torjunnasta oivaltamatta, että suuria kaupunkeja suosiva kehitys perustuu fossiilisten polttoaineiden luomiin kannattavaisuuksiin.

Tämän likinäköisyyden taustalla on joukko kohtalokkaista valintoja.

Taloussanomat julkaisi 20.9. 2009 artikkelin ”Kerrostalo onkin paha lämpösyöppö”. Uutisessa selostetun tutkimuksen mukaan kerrostalossa kului lämpöenergiaa yhtä asuinneliötä kohden keskimäärin 241 kwh. Vastaava luku on pien- ja rivitalossa 190 kwh/m2. Lukujen ero on dramaattinen. Miksi tästä ei ole laajemmin kerrottu? Syy on siinä, että YM:n ilmastopolitiikan lähtötietoja koonnut työryhmä päätti ihan omin päin käyttää jatkossa lukujen keskiarvoa. Näin tieto omakotiasumisen ilmastojärkevyydestä katosi keskiarvoon. Me emme yleisesti tiedä, että pientaloasuminen on ilmastoystävällistä.

Toinen esimerkki. Kun laajalla tietokonemallilla laskettiin vuonna 2010  ”Kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen ja kasvihuonepäästöjen yhteyttä” tekivät tutkijat sen sankarillisen oletuksen, että ”pien- ja kerrostalorakentamisessa päästään samaan materiaalijakaumaan”. Tämä tarkoittaa, että kaupungeissa rakennettaisiin seuraavan 40 vuoden ajan pelkästään puutaloja. Tai maalla betonitaloja, Betonin, raudan, alumiinin ja lasin rajut CO2-päästöt putsattiin tällä oletuksella laskelmista. Taas pientalon ja kerrostalon ero putsattiin pois. Kylässä olevalla puurakenteisella omakotitalolla ja kaupunkiytimen tornitalolla ei ole eroa, joka yhdyskuntasuunnittelussa tunnistettaisiin.

Kun Aalto-yliopiston kiinteistötalouden professori Seppo Junnilan työryhmä (Heinonen, Ottelin, Ala-Mantila) tuotti tutkimuksia, joissa todettiin maalla asuvan hiilijalanjäljeksi keskimäärin 9 tonnia vuodessa, kaupunkilaisen hiilijalanjäljeksi 10 t/v ja pääkaupunkiseudulla asuvan hiilijalanjäljeksi jopa 11 t/vuosi, hämmästeltiin tutkimusta akateemisissa piireissä.. Tulos oli ideologisen myytin vastainen. Tutkimuksesta yritettiin löytää kaikenlaisia virheitä, vaikka se ainoastaan ilmaisi, miten elämänmuoto ja asuminen liittyvät yhteen. Se, joka kuluttaa paljon, aiheuttaa paljon ilmastopäästöjä. Maaseudulla ja kylissä asuvan elämäntavassa luonto on niin lähellä, ettei hänen tarvitse lentää etelän lomille tai hankkia kesämökkiä. Paljon oletettu maalla asuvan autoilun CO2-vaikutus ei ole suhteessa muihin kulutusmuotoihin merkittävä.

Nämä kolme tapausta osoittavat, että kylissä ja maalla asumisen estäminen ilmastosyihin vedoten on tarpeetonta. Jos haluamme nopeasti rakenteen, joka torjuu ilmastonmuutosta, on oivallettava se, miten uusien pien- ja omakotitalojen kautta voidaan asukkaiden suorilla päätöksillä vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä. Kun rakennat puusta, lämmität uusiutuvilla, ostat vihreää sähköä tai hankit talosi katolle aurinkopaneelit ja käytät autossasi biopolttoaineita, olet jo osaltasi ratkaisu etkä ongelma.

Mitä tämä tarkoittaa Pirkanmaalla?  No sitä, että kuntien tulisi valita vapaamielinen kaavoituslinja ja sallia mahdollisimman runsas kyliin ja maalle rakentaminen. Tärkeämpää kuin mihin uusi talo sijoittuu, on asumisen ekologisuus, yllä kuvatulla tavalla. Jos se täyttyy, olkoot lupa rakentaa.  Tällainen uusi linjaus pelastaisi myös viimeiset toimivat kyläkoulut.

Juha Kuisma

puheenjohtaja

Pirkan Kylät ry

 

 

Yksi kommentti

  1. Matti Sallinen

    Pankit ja talouspäätökset edesauttavat maaltamuuttoa ilman ilmastohysteriaa. Pankit kun eivät myönnä lainaa pienissä pitäjissä asuntojen rakentamiseen tai remontoimiseen. Lainaa annetaan vain alueille, joissa asuntojen hinnat nousevat tai pysyvät ennallaan.

    Tämän lisäksi asumistuki on käytännössä maaltamuuton tukea. Uskallan väittää, että suurin osa asumistuen piirissä olevista henkilöistä elää kasvukeskuksissa. Asumistuki myös haittaa sitä, että maahanmuutosta ei saada apua pienten paikkakuntien väestökatoon. Pienten pitäjien vastaanottokeskuksista suurin osa asukkaista muuttaa heti Helsingin liepeille heimoveljien luo, kun he saavat oleskeluluvan ja asumistukea.

    Asumistukea pitäisi myöntää vain niille, jotka saavat opiskelupaikan kasvukeskuksesta. Jos työpaikan sieltä saa, niin palkan tulisi riittää asumiskustannukset kattamaan. On hullua, jos palkka ei asumiseen riitä. Tällaisessa tapauksessa asumistuki on tukea työnantajalle. Työnantajan kun ei asumistuen ansiosta tarvitse maksaa työntekijälle kokonaista palkkaa. Työnantaja maksaa vain osan palkasta ja loput maksaa valtio asumis- tai toimeentulotukena.

    Asumistuen seurauksena väki liikkuu avustetusti kohti kasvukeskuksia. Kasvukeskusten asuntojen hinnat nousee. Syrjäseutujen asuntojen arvot laskee. Viulut maksaa valtio. Eli me veronmaksajat! Hyödyn korjaa kasvukeskusten rakentajat, matalapalkka-alan työnantajat ja asuntojen omistajat.

    Vastaa

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?