Kehitys jatkuu Kuhmalahdella

Aktiiviset toimijat pitävät Kuhmalahden vireänä kesällä ja talvella. Tuoreen asukaskyselyn mukaan asukkaat arvostavat myös kaunista ympäristöä ja asumisen väljyyttä.

Asumisen väljyys, kaunis ja rauhallinen ympäristö, verkostot ja asumisen hinta nousivat vetovoimatekijöinä esiin Kuhmalahdella tehdyn asukaskyselyn tuloksissa.

Kysely tehtiin viime vuoden lopulla osana Kangasalan maaseutuohjelmaa. Ohjelmalla halutaan koota yhteen tietoa Kangasalan maaseutualueista ja myös esittää toimenpiteitä maaseutumaisten alueiden elinvoiman kehittämiseksi edelleen. Kangasalan strategiassa on linjattu, että niin kaupunkia kuin maaseutuakin kehitetään aktiivisesti.

Vetovoimaa maaseudulla yhä on: maaseudulla asuu osa-aikaisesti yli 2,2 miljoonaa suomalaista, jotka eivät näy perinteisissä väestötilastoissa.

Erittäin aktiiviset yhdistykset ja yrittäjät ovat osaltaan pitäneet Kuhmalahden seudun vireänä. Kaupunki päätti lisätä kaasua uusien asukkaiden houkuttelemiseksi ja pudotti loppuvuodesta Haavelinnaksi nimetyn alueen omakotitalotonttien hintaa. Valmiin vesi- ja viemäriverkoston alueella sijaitsevien tonttien hintaa laskettiin kampanjaluonteisesti: noin 1700–2000-neliöisen tontin voi lunastaa itselleen tammi–helmikuun vaihteessa varaushinnalla eli 500 eurolla. Normaalihinta tonteille on noin 6000 euroa.

 

Vanhoista vakituisia ja uusia tarjolle

Uusien tonttien lisäksi mahdollisuuksia vakituiseen asumiseen tarjoaa osin myös nykyinen mökkikanta: yli 200 vapaa-ajan asuntoa Kuhmalahden kirkonkylän ja Pohjan alueilla on muutettavissa vakituisiksi asunnoiksi rakennusluvan turvin.

– Rakennuslupaprosessissa katsotaan, että asunto täyttää rakennustekniset vaatimukset. Jos tarvittavat muutokset näyttävät suurilta, on myös uuden rakentaminen mahdollista, kertoo kaupungin yleiskaavasuunnittelija Jenni Joensuu-Partanen.

Rakennusoikeutta ei ole sidottu tontin kokoon, vaan esimerkiksi rantarakennusoikeus on määritelty tavanomaisesti 120 + 40 neliömetriin.

Asunnot, joissa muutos on mahdollista tehdä, on jo määritelty rakennusjärjestyksessä ja huomioitu vireillä olevissa yleiskaavoissa – eli uudessa rantaosayleiskaavassa sekä Pohjan ja kirkonkylän kyläyleiskaavoissa. Uusia lomarakennuspaikkoja Vehkajärven ja Längelmäveden rannoille tuova Kuhmalahden alueen rantaosayleiskaava on viimeistelyä vaille valmis. Kirkonkylän ja Pohjan kyläyleiskaava puolestaan on tuomassa rantojen tuntumaan ja kylille rakennuspaikkoja uusille omakotitaloille.

Yhteensä kaavat tuovat Kuhmalahdelle noin 210 uutta rakennuspaikkaa sekä kaupungin että yksityisten maanomistajien maille. Huomiota on kirkonkylän alueella kiinnitetty myös yritystoimintaan suunnittelemalla tontteja, joihin voi sijoittaa sekä omakotitalon että verstaan tai muun yritystilan.

– Tällaisia paketteja on tehty aiemmin Aseman ja Kallion alueilla, mutta ei juurikaan maaseudulla, Joensuu-Partanen huomauttaa.

Etenkin biotalouden ja uusiutuvan energian on arveltu nousevan maaseudun kehittämisen kannalta erittäin merkityksellisiksi. Kangasalla uskotaan vesistöjen lisäksi Etelä-Suomen suurimman erämaan Laipanmaan voivan toimia veturina koko ajan vahvistuvalle matkailu- ja retkeilytrendille. Samaa arvioitiin asukaskyselyn tuloksissa.

 

 

Uusi koulu etenee tänä vuonna

Kuhmalahdelle on suunnitteilla uusi koulu.

Puurakenteinen koulu ollaan sijoittamassa päiväkodin yhteyteen alueelle, jolle pohditaan myös uuden jääkiekkokaukalon pystyttämistä.

Koulun rakentamisesta on tehty jo päätös, ja tälle vuodelle hankkeelle on myönnetty suunnittelurahaa. Tarkempien suunnitelmien kanssa on odotettu kaupungissa tehtävän kouluverkkoselvityksen päivitystä, jonka myötä uuden koulun koko määritellään tarkemmin.

Vuonna 2011 luontopäiväkodiksi perustettu Kuhmalahden päiväkoti aloitti niin sanotun vihreän lipun toiminnan syksyllä 2013 – päiväkodin toimintaperiaatteissa ja arvoissa korostuvat ekologisuus, kestävä kehitys ja luonto kokonaisuudessaan.

Päiväkodissa toimii tällä hetkellä kaksi ryhmää, 1–4-vuotiaiden Kurjet ja 5–6-vuotiaiden Joutsenet.

 

 

Mökkiläisestä tuli kauppias

Julkiset liikenneyhteydet ovat toimivat, liikunta- ja terveydenhuollon palveluihin pääsee sujuvasti ja alueella asuu aktiivisia puuhaihmisiä, jos mielii osallistua yhteisiin rientoihin tai niiden järjestelyihin.

– On oltu tosi tyytyväisiä täällä oloon. Olen itse asunut Tampereella ja Nokialla, joissa meno on aika hektistä. Kuhmalahdella on leppoisaa ja asumiseen pääsee kiinni tosi pienillä kustannuksilla, sanoo kauppias Hannu Knaapi.

Hannu Knaapi lähti palkkatöistä kauppiaaksi paikkakunnalle, jossa hän oli jo ehtinyt mökkeillä ikänsä. Viime vuonna hänet palkittiin Vuoden yrittäjänä Kuhmalahdella.

Hän osti joitakin vuosia sitten kaupan kiinteistön, jota ensin vuokrattiin ja vuonna 2015 remontoitiin omaan käyttöön. Kuhmalahden kauppa on sen jälkeen vakiinnuttanut paikkansa ja kehittänyt jatkuvasti uutta toimintaa. Aurinkopaneeleita on asennettu kaupalle jo yli 160, ja Knaapi kaavailee lisäävänsä määrää lähiaikoina.

Kevään aikana käyttöön on tulossa myös latauspiste sähköautoille.

– Energiaa kertyy yli oman tarpeen valtakunnan verkkoon asti, niin miksi ei sitä samalla tuuppaisi autoilijoille.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?