Pälkäneen kouluverkkouudistus on keskeytettävä – todellisia taloudellisia hyötyjä ei voida esittää eikä kuntalaisia ole aidosti kuultu prosessissa. Koulukiista on käännettävä mahdollisuudeksi tehdä aitoa ja uutta luovaa yhteistyötä lapsiemme tulevaisuuden eteen.
Kompromissiratkaisussa käy usein niin, että kaikki osapuolet joutuvat tyytymään ratkaisuun, johon kukaan ei ole tyytyväinen. Pälkäneen kouluverkon uudistamisessa ollaan tekemässä ratkaisuja siten, että ne eivät edistä kuntalaisten keskinäisiä suhteita eivätkä rakenna luottamusta poliittisiin päättäjiin tai viranhaltijoihin. Nyt esitetyllä kompromissiratkaisulla, jossa kuntaan jäisi vain kaksi koulua, Kostian ja Luopioisten koulu, häviäjiä ovat Rautajärvi, Luopioinen, Aitoo, Harhala sekä varmasti myös Kostian koulun vaikutuspiirissä olevat lapset ja heidän perheensä.
Taloudellisen ahdingon ja kiireen nimissä ollaan puskemassa läpi päätöstä, jota varten ei ole riittävästi selvitetty eri vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia. Nyt esitetyllä kouluverkkomallilla tuotetaan kunnalle hetkellinen ja näennäinen ratkaisu talousongelmaan, mutta aikaisempiin koululakkauttamisiin peilaten takeita kustannusten vähentymisestä ei voida esittää.
Lopputuloksena on, että kuntalaiset koko Pälkäneen alueella, ei vain Rautajärvellä, Aitoossa ja Harhalassa, kokevat, että päätös tehtiin täysin väärin perustein ja ilman todellisten vaihtoehtojen puntarointia. Tämän kiistan ratkaiseminen perinteisin päätöksentekoprosessein ei edesauta sitä, mistä koulujen lakkauttamisissa on kyse: Miten kuntapäättäjät ottavat tasa-arvoisesti kaikki kuntalaiset huomioon ja takaavat lapsille ja nuorille parhaat mahdolliset oppimisympäristöt sekä vahvistavat kunnan tulevaisuutta uusia kuntalaisia houkuttelevana paikkana? Kun kaikki osapuolet – kuntalaiset, päättäjät, viranhaltijat – keskittyvät tavoittelemaan omalta kannaltaan voittotilannetta, tuloksena on umpikuja ja todelliset ongelmat jäävät ratkaisematta.
Koulujen lakkauttamiset vajavaisin perustein eivät ratkaise kunnan taloudellista tilannetta pitkällä aikavälillä – koulunsa menettäneiden kylien asukasmäärä kääntyy laskuun, ihmiset hakeutuvat toisille paikkakunnille, joissa he voivat taata perheelleen paremmat olosuhteet elää. Ratkaistava ongelma on se, miten saada kuntalaiset voimaan paremmin ja luottamaan, että Pälkäne on heille ja heidän läheisilleen paras paikka asua ja elää, sekä ennen kaikkea, miten tehdä Pälkäneestä houkutteleva uusien asukkaiden näkökulmasta.
Meriiteillä ei kouluongelmaa myöskään ratkaista, vaan sillä, että etsitään ja rakennetaan yhdessä sellainen ratkaisu, johon jokainen osapuoli voi sitoutua kokematta tulleensa petetyksi. Me kuntalaiset, kyläläiset ja lasten vanhemmat emme saa tyytyä siihen, että tehty päätös, kompromissi on saavutettu erottelemalla meidät kuntalaiset eriarvoisiin asemiin. Nyt olemme tyytymässä huonoon ratkaisuun kaikkien kannalta, sen sijaan, että voisimme rakentaa jotain entistä parempaa – kaikki menettävät jotain.
Aidossa yhteistyössä ja suorassa vuorovaikutuksessa rakennettu vaihtoehto voisi olla uusi, innovatiivinen ratkaisu, jolla luodaan Pälkäneen kuntaan sellainen kouluverkko, jota kunta voisi käyttää todellisena vetovoimatekijänä. Seuraamalla muiden pienten kuntien tavoin polkua, jossa kylien arvoa ei tunnisteta, ei saavuteta mitään muuta kuin omaan kuntaansa pettyneitä kuntalaisia ja poismuuttoa kunnasta tulomuuton sijaan.
Mutta mistä me lasten vanhemmat ja kylien aikuiset todellisuudessa meuhkaamme? Siitä, että meidän huoliamme ja ääntämme ei aidosti kuulla. Meidän lapsemme saavat kärsiä siitä, että me aikuiset emme osaa tehdä yhdessä sellaisia ratkaisuja, joilla voisimme taata lapsillemme parhaat mahdolliset edellytykset elämään. Nyt tehdyt koulujen lakkauttamisehdotukset tarkoittavat monelle sivukylän lapselle tuntien lisäystä koulupäivään ja osalle siirtoa tiloihin, joissa kärsitään jo nyt ahtaudesta puhumattakaan mahdollisista terveyshaitoista, joilla on vaikutusta koko heidän loppuelämäänsä. Onko koulujen lakkauttamispäätöksentekoprosessissa kuultu niitä ihmisiä, lapsia ja perheitä, joihin päätös tulee vaikuttamaan? Tähän kysymykseen vastaamalla voidaan arvioida, miten oikeudenmukaiseksi ja reiluksi koko prosessi ja sen tuottama päätös koetaan. Kun prosessi koetaan oikeudenmukaisesti, voidaan lopputuloskin hyväksyä paremmin.
Toivomme ja suorastaan vaadimme, että Pälkäneen kunta ja päättäjät tekevät rohkean päätöksen ja kääntävät kouluverkkouudistuksesta syntyneen kiistatilanteen mahdollisuudeksi tehdä toimintakulttuurin muutos ja siirtyä perinteisestä äänten kalastelusta aidossa vuorovaikutuksessa tehtävään päätöksentekoon. Se ei ole helppoa, mutta jatkuva vastarintakamppailu uuvuttaa kuntapäättäjämme, viranhaltijamme sekä passivoi kuntalaisemme. Sivistystoimi yksin ei voi arvioida vuosien päähän, millaisia vaikutuksia kyläkoulujen lakkauttamisilla on. Sivistystoimi on joutunut tilanteeseen, jossa se on pakotettu tekemään ratkaisu, ja ohjeeksi on annettu, että kouluja on vähennettävä, jotta talousarvio saadaan uskottavaksi.
Yhdessä ratkaisemalla, kuinka koulut tulisi sijoittaa Pälkäneelle, voimme maksimoida hyödyt ja minimoida haitat. Vain pelkästään numeroihin ja ennusteisiin katsomalla ei voida ottaa Pälkäneen ja sen kylien erityispiirteitä ja intressejä ja ennen kaikkea kehittymismahdollisuuksia huomioon, jotta voitaisiin tehdä sellainen kouluverkkoratkaisu, joka tuottaa hyötyä kaikille osapuolille. Avain onnistuneeseen ratkaisuun on päätöksen pysyvyys ja vakaus. Nyt tehty ratkaisuehdotus näkyy sellaisena, että niin ratkaisumallin tekijät kuin päätöksentekijät ovat uupuneita ja turhautuneita käsiteltävän asian edessä ja asia halutaan saada nopeasti päätökseen.
Emme monikaan ole kuntatalouden asiantuntijoita, mutta olemme lastemme ja läheistemme hyvinvoinnin asiantuntijoita ja asiantuntijoita siinä, mitkä asiat meille, kuntalaisille merkitsevät. Kun ratkaisuvaihtoehtojen todelliset hyödyt, haitat ja vaikutukset voidaan yhdessä muodostaa ja vertailla siten, että jokainen meistä ymmärtää, miten valitulla ratkaisulla voidaan saavuttaa todellisia taloudellisia säästöjä vaarantamatta lastemme tulevaisuutta saada hyvä ja terve elämä, voimme jokainen elää tällaisen päätöksen kanssa ja luottamuksemme omaan kotikuntaan säilyy.
Kunnan viranhaltijoilla on varmastikin todellinen tahto toimia kunnan hyväksi, mutta syvälle juurtuneet vanhat toimintatavat ja poliittisen pelin painostus, ajavat heidät tekemään hätäisiä ja vaillinaisesti selvitettyjä esityksiä. Viranhaltijat ja kuntapäättäjät, voitteko seistä tekemänne ratkaisun takana ja sanoa, että kaikki vaihtoehdot on selvitetty ja vaikutukset arvioitu? Kuntapäättäjät – teidät on valittu eri alueilta Pälkänettä, te olette tekemässä päätöksiä meidän kaikkien puolesta – kysymme teiltä, oletteko te kuulleet asiassa kaikkien osapuolten huolet ja todella ymmärtäneet tekemänne ratkaisujen vaikutukset kylissä asuviin lapsiin, heidän perheisiinsä sekä kylien tulevaisuuteen?
Riina Marttila, Aitoon koulun vanhempainryhmä
Kati Valkonen, Harhalan koulun vanhempainryhmä
Anna-Maria Fahlgren-Piekkari, Pälkäneen Koti ja Koulu ry
Maija Leppälä, Aitoo-Kaukkala kyläyhdistys ry
Kommentointi on suljettu.