Pälkäneellä vajoavan rivitalon yhtiö haastoi kunnan lopultakin oikeuteen, ja viimeisimmät käänteet ovat noloja koko kunnalle.
Asia on ollut jo vuosia julkisuudessa, ja kunta on vedonnut lakiin, kun se on suhtautunut nuivasti taloyhtiön korvausvaateisiin. Talossa ja tontilla on tehty lukuisia tutkimuksia – muun muassa Geopalvelu ja Ramboll ovat näitä tehneet, ja useat rakennustekniset asiantuntijat ovat talosta arvionsa antaneet. Kunta on asukkaat talosta häätänyt ja rakennukselle purkutuomion antanut.
Kunnanhallituksen puheenjohtaja Eero Laesterä teki marraskuussa taloyhtiölle ehdotuksen, että kunta ostaisi yhtiön omaisuuden eurolla. Yhtiön omaisuus on rikkinäinen talo ja tontti. Tuo omaisuus on yhtä kuin yhtiön todistusaineisto kuntaa vastaan riita-asiassa.
Pälkäne osoitti hilpeää nerokkuutta, kun se riidassa vastaavana osapuolena pyrki ostamaan kantajan todistusaineiston halvalla. Taloyhtiö ei suostunut. Laesterän kirjallisesta ostoehdotuksesta puuttuu taloyhtiön nimi, maininta kunnanhallitus, eikä kirjoittajan luottamustointakaan kerrota. Asian tultua julki Pälkäneen kunnanhallituksen jäsenet Jyrki Ahola ja Pertti Salminen kirjoittivat selittävän mielipidekirjoituksen Sydän-Hämeen Lehteen 12. maaliskuuta.
Tuon kirjoituksen mukaan ostohankkeeseen ryhdyttiin kunnanhallituksen jäsenten keskustelun pohjalta, ilman päätöstä, tarkoittaen luultavasti koko hallitusta. Kirjoittajat kertovat, että Laesterä toimi vain tunnustelijana, vaikka Laesterä ostoehdotuksessaan kertoo vievänsä asian piankin kunnan päätökseen.
Rivitalon ja maa-alueen jatkokäytöstä Ahola ja Salminen kertovat, että kunta olisi vastannut rakennuksen purkukustannuksista ja ”maapohjan kunnostuksen seuraavaa mahdollista tarvetta varten”. Kunnanhallituksella oli siis tarkoitus kunnostaa maapohja, ja kai riidatonta on, että kuopassa on muun muassa kantoja, olkia, ja lietelantaa. Nämä ainakin, ja nämä oli aiottu poistaa. Kuopan syvyys on 8–10 metriä, ja sen todellinen sisältö on riidanalaista. Näytteitä on otettu ja näyttöä on, ja siksi tämä vajoavan rivitalon riita on lopulta yksinkertainen.
On aivan sama miten suunnittelija suunnitteli tai miten rakentaja rakensi. Koska 1980-luvulla ei saanut ihmisiä asuttaa kaatopaikalle. Toivottavasti Kuntaliiton asiantuntijat opastavat Pälkäneen kunnan ymmärryksen tielle.
Paavo Mustonen
Rautajärvi Pälkäne
Kommentointi on suljettu.