Nuoria ei kiinnosta, eikä heidän elämäänsä ole isommin vaikutusta sillä, mitä tai miten tiedotusvälineissä kulloinkin käsitellään. Tämä käsitys nuorista ja heidän kiinnostuksestaan mediaa sekä yhteiskunnallisia asioita kohtaan on virheellinen – kyllä kiinnostaa, ja kyllä sillä on vaikutusta.
Kaikki vanhemmat eivät välttämättä edes ymmärrä, miten autuaan tietämättömiä maailman menosta he ovat nuorempina saaneet itse olla, kun erilaiset tapahtumaketjut ja epämääräiset uhkakuvat eivät aikoinaan löytäneet heitä reaaliajassa. Toisin on nykynuorilla, joille jo alakouluikäisinä älypuhelin suoltaa suodattamattomana saataville kaiken saman tietosisällön kuin heidän vanhemmilleen.
Uutismedian liiton tuoreen kyselyn mukaan uutiset ovat tärkeä osa 13–18-vuotiaiden nuorten media-arkea. Noin puolet nuorista seuraa uutisia päivittäin, ja vain kolme prosenttia nuorista kertoo, ettei seuraa uutisia lainkaan. Nuorten uutisten seuraaminen on lisääntynyt korona-aikana, ja samoin on käynyt yhteiskunnallisia ja paikallisia asioita kohtaan tunnetulla kiinnostuksella. Nuoria kiinnostavat ennen kaikkea isot uutisaiheet niin maailmalla kuin Suomessakin, sekä paikallisuutiset. Selvityksen mukaan iän myötä kiinnostus erityisesti isoihin uutisiin kasvaa.
”Isoja” uutisia tarjoavat esimerkiksi Yle ja valtakunnalliset sekä suuret maakunnalliset toimijat. Niinpä näitä luetaan paljon myös nuorten keskuudessa. Ahkerimmin nuorilla kuluvat tutkimuksen mukaan iltapäivälehtien verkkosivut ja sosiaalisen median kautta tulleet uutiset, vaikka samanaikaisesti kumpaakaan ei mielletä luotettavimmaksi mahdolliseksi tietolähteeksi. Nuoret kuitenkin toisaalta kokevat olevansa medialukutaidoiltaan varsin hyviä, ja isoa osaa nuorista huolestuttaa virheellisen tai valheellisen tiedon yleistyminen.
Luotettavaksi koettuihin tiedonlähteisiin kuuluu paikallislehti, joka – joidenkin mielestä vanhahtavalta kuulostavasta nimestään huolimatta – yhä useammin toimii ”nykypäivän vaatimusten” mukaisesti aktiivisesti myös netissä ja sosiaalisessa mediassa, siellä missä nuoretkin. Vaikka some-toiminta onkin paikallislehdissä paikoin yhä lapsen kengissä, antaa se kuitenkin toivottavasti sopivaa vetoapua toimituksille siinä, että nuorten ääntä kuultaisiin mediassa jatkossa nykyistä paremmin. Nuorten äänen kuuluminen on toki kaksisuuntainen katu: on oltava uskallusta sanoa saadakseen äänensä kuuluviin. Hyvänä esimerkkinä siitä käyvät Kostian koulun oppilaiden näkemykset tämän lehden sivuilla tai lähiaikoina lehdessä julkaistavaksi tulevat lukiolaisten tekstit.
Kommentointi on suljettu.