– Hermokerho oli ainoa asia, jonka vuoksi pääsin ulos kotoani kerran viikossa, Minna kertoo.
Ullalle viikoittainen kokoontuminen Onkkaalan Pirtillä oli viikon kohokohta. Susanne ei tiedä, miten selviää ilman itselleen tärkeäksi muodostunutta ryhmää.
Haastatellut pälkäneläiset mielenterveyskuntoutujat eivät esiinny jutussa omilla nimillään tilanteensa arkaluontoisuuden vuoksi. He ovat kaikki käyneet kuntoutujille tarkoitetussa ryhmässä usean vuoden ajan.
Hermokerho toimi kahdeksan vuotta
Pälkäneellä mielenterveyspotilaiden hoitotilanne oli pitkään hyvä. Luopioisten kunta hoiti asiakkaat itse Haaparinteessä ja toiminta laajeni kuntaliitoksen jälkeen. Avotyötekijä piti Onkkaalassa Haapis-kahviota, joka oli avoin kaikille mielenterveyskuntoutujille.
Vuonna 2013 Haapis-kahvio muuttui Kangasalan mielenterveyspoliklinikan suljetuksi ryhmäksi, johon ohjattiin ryhmäkuntoutuksesta kiinnostuneita kuntoutujia hoidollisin perustein. Myöhemmin nimi muuttui ryhmäläisten omasta aloitteesta Hermokerhoksi.
Hermokerhossa on sen toimintaan osallistuneiden mukaan ollut kerrallaan 10–12 henkilöä.
– Joitain on jäänyt vuosien mittaan pois ja uusia on tullut tilalle. Ryhmä on kuitenkin ollut niin vakiintunut, että jäsenet ovat tulleet hyvin tutuiksi keskenään. Vastaava vertaistuki on mahdollista vain ryhmässä, jonka jäsenet luottavat toisiinsa täysin. Lyhytkestoisissa ryhmissä tällainen ei ole mahdollista, Susanne sanoo.
Hermokerho on kokoontunut viikoittain. Syys- ja kevätkauden ohjelma on suunniteltu yhteistyössä ohjaajien ja ryhmäläisten kesken. Rentoutushetket, ruoanlaitto yhdessä, retket laavuille, luovan kirjoittamisen pajat ja taideterapia ovat esimerkkejä ryhmän toiminnasta. Myös ryhmän jäsenet ovat vuorollaan järjestäneet ohjelmaa.
– Ryhmässä on uskaltanut kokeilla asioita, joihin ei yksin ryhtyisi. Tämä on antanut voimaa ja lisännyt uskoa omaan itseen, Ulla kertoo.
Susanne kertoo vointinsa heikentyneen selvästi ryhmän päättämisen jälkeen.
– Huonoimmallakin hetkellä pystyi luottamaan siihen, että ryhmä ymmärtää ja tukee.
Omatoimisia kokoontumisia?
Hermokerhon toiminta lopetettiin helmikuussa. Asiasta kerrottiin ryhmäläisille reilua kuukautta aiemmin. Tilalle on tulossa lyhytkestoisia, oireeseen perustuvia ryhmiä.
– En tiedä, pystynkö osallistumaan lyhytkestoisiin ryhmiin, koska jännitän uusien ihmisten kohtaamista niin paljon, Susanne sanoo.
Hermokerholaisille on tarjottu mahdollisuutta kokoontua tutussa tilassa ilman ohjaajaa keskiviikkoisin aamupäivällä.
– Luopioisista tuleville tämä on hankalaa, sillä bussivuorot eivät osu lainkaan kohdalleen, Minna sanoo.
Haastatellut haluaisivat tavata ryhmänä, mutta pelkäävät kokoontumisten vaikutusta vointiinsa.
– Ammattilainen osaa pitää tilanteen kasassa ja auttaa, jos joku ahdistuu tilanteessa liikaa. Tähän eivät muut kuntoutujat pysty, vaan tunnelma tarttuu helposti muihinkin.
Psykiatrisen hoidon oltava vaikuttavaa
Psykiatriseen erikoissairaanhoitoon kuuluu lääkärikäyntejä, lääkitystä sekä kuntoutujan voinnista riippuen säännöllisiä keskusteluja psykiatrisen sairaanhoitajan tai kuntoutushoitajan kanssa. Lisäksi hoitona käytetään ryhmämuotoista kuntoutusta.
– Kuntouttavien ryhmien sisällön tulee olla vaikuttavaa psykiatrista hoitotyötä. Ryhmiä suunnitellaan potilaita kulloinkin parhaiten hyödyttäviksi, Kangasalan mielenterveys- ja päihdepalvelujen vs. ylilääkäri Laura-Kaisa Rajaniemi sanoo.
Hermokerho oli osa Kangasalla ja Pälkäneellä toimivan psykiatrisen kuntoutusryhmän toimintaa. Vaitiolovelvollisuuteen vedoten Rajaniemi ei kommentoi hoidollisen ryhmän toimintaa.
Myös hermokerhon ohjaajien lähiesimies Johanna Grönlund vetoaa tietosuojasyihin.
– Hoitoon liittyvät päätökset tehdään työryhmässä, jossa potilaan hoitoa arvioidaan tietyin väliajoin. Ryhmät ovat osa hoitoa. Koska kysymys on yksittäisten ihmisten hoidollisista asioista, en voi kommentoida tämän enempää.
Hermokerhon lakkauttamispäätös tuli yllätyksenä kaikille ryhmään kuuluneille potilaille, eikä asiaa heidän mukaansa käsitelty hoitoneuvotteluissa.
– Sairaanhoitajani oli hyvin yllättynyt, kun kuuli ryhmän lakkauttamisesta, Susanne sanoo.
Hermokerhon toiminnan käynnistänyt ja Pälkäneen alueella asuvien kuntoutujien pitkäaikainen mielenterveyshoitaja on irtisanoutunut työstään.
Erikoissairaanhoidon menot kasvavat
Psykiatrinen hoito on osa erikoissairaanhoitoa, jonka kulut ovat kuntien sosiaali- ja terveyspalveluissa yksi voimakkaasti kasvavista kulueristä. Pälkäneellä erikoissairaanhoidon kustannukset vievät yli kolmanneksen kaikista sote-menoista ja perusterveydenhoitoon verrattuna kustannukset ovat puolitoistakertaiset.
Mielenterveysongelmista johtuva työkyvyttömyys on lisääntynyt viime vuosina ja tällä hetkellä psykiatriset syyt ovat tuki- ja liikuntaelinsairauksien ohella yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeeseen.
Kunnan talouden kannalta eläkkeen varassa elävät tuovat vähemmän verotuloja ja pysyvän sairauden hoito lisää kustannuksia.
Mielenterveyden- ja päihdekuntoutujien hoito sekä psykiatrinen erikoissairaanhoito maksavat vuositasolla noin 2,2 miljoonaa euroa, joka on noin viisi prosenttia kunnan budjetista, arvioi Pälkäneen kunnan taloussuunnittelija Markus Jaakkola.
Kangasalan mielenterveys- ja päihdepalvelujen aikuispoliklinikan alaisen kuntoutusryhmän kustannukset Pälkäneen kunnalle olivat viime vuonna noin 270 000 euroa. Käyttäjille palvelut ovat maksuttomia.
Tietoja eri mielenterveyskuntoutujien palvelujen kustannuksista on vaikeasti saatavilla. Oletettavasti sairaalahoito ja usean asiantuntijan läsnäoloa edellyttävät yhden kuntoutujan verkostopalaverit ovat lähi- ja mielenterveyshoitajien voimin toteutettavaa ryhmämuotoista kuntoutusta kalliimpia.
Pälkäneen alueella asuu noin 50 kuntoutusryhmän asiakasta. Yksilökäyntien lisäksi tarjolla on ainakin toistaiseksi edelleen ryhmämuotoista toimintaa: liikuntaryhmä, pajaryhmä, Haapisduuni ja miesten ryhmä.
Ennaltaehkäisyn säästöt vaikea laskea
Pälkäneen kunta ostaa sosiaali- ja terveyspalvelut Kangasalan kaupungilta, jolle Pälkäneen kunnanhallitus antaa vuosittain lausunnon Kangasalan sosiaali- ja terveyspalvelujen talousarviosta. Kesällä 2020 kunnanhallitus linjasi, että kustannukset eivät saa kasvaa.
Kangasalan sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunnassa ovat pälkäneläisedustajina Kirsi Saarinen (kok.) ja Petri Urkko (kesk.).
– Lautakunnan päätöksenteko on ison budjetin hallintaa. Ennaltaehkäisevä työ jää jalkoihin. Säästöjen ja kustannusten arvioiminen on vaikeaa, Urkko kertoo.
Hän arvelee, että tulevilla sote-alueilla ennaltaehkäisevä työ jäänee kuntien kontolle.
Saarisen mukaan ennaltaehkäisevää työtä tulisi olla paljon enemmän, erityisesti lasten ja nuorten kohdalla.
– Myös mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat tukea. Kun he jäävät yksin, kulut nousevat ja sitten maksetaan paljon kalliimmin. Vertaistukea tarjoavat kokoontumiset ovat hyvin tärkeitä.
Epätasaisuus vaivaa mielenterveyskuntoutujien hoitoa
Terveydenhuoltolaki edellyttää palvelujen yhdenvertaista saatavuutta kunnan koko alueella. Hermokerhon osallistujat kertovat lakkauttamispäätöstä perustellun pyrkimyksellä yhdenvertaisuuteen Kangasalan ja Tampereen kanssa. Kuntayhtymän järjestämänä palveluna Hermokerho oli omaa luokkaansa.
Kangasalan Mielenterveys- ja päihdepoliklinikalla on tällä hetkellä työsuhteessa kaksi psykiatrian erikoislääkäriä ja kaksi erikoistuvaa lääkäriä. Kuntoutusryhmän lääkäripalvelut toteutetaan ostopalveluna.
Pälkäneen alueen mielenterveyskuntoutujien lääkärinä on vähintään vuosittain vaihtuva erikoislääkäri. Vakaassa vaiheessa olevat kuntoutujat tapaavan lääkärin kerran vuodessa, akuutissa vaiheessa tarpeen mukaan. Pahimmillaan asiakkaalla on jokaisella käyntikerralla eri lääkäri.
– Kovin vakaata hoitosuhdetta ei yhden tai kahden käynnin aikana ehdi syntyä. Tämä lisää ahdistuneisuutta ja univaikeuksia. Toimintakykyni alenee aina ennen uutta lääkärikäyntiä, Susanne kertoo.
Kuntoutujan hoitotiimiin kuuluu vaihtuvien lääkäreiden ohella myös psykiatrinen sairaanhoitaja, mielenterveyshoitaja tai lähihoitaja. Pälkäneellä hoitajien tehtäviä hoitaa tällä hetkellä yksi sijainen.
Kommentointi on suljettu.