– Aitoossa on ollut poikkeuksellinen harrastuneisuus sivistystoimintaan, kirjailija Kaarle Sulamaa sanoo.
Sulamaan uusin teos, Hyviä eväitä elämään, julkistettiin Aitoon koulutuskeskuksessa toukokuun alkupuolella. Kirja on 100 vuotta täyttäneen koulun historiikki.
– Koulumme pitkä historia on vaatinut sitkeyttä, hyvää onnea ja oikea-aikaisuuttakin, koulun hallintojohtaja Marita Sarkola kertoo.
Sarkola on työskennellyt Aitoon koulutuskeskuksessa kolme vuosikymmentä opettajana, apulaisrehtorina, rehtorina sekä opettavana hallintojohtajana.
Koulun neljä vaihetta
Aitoon talous- ja puutarhakoulu perustettiin Aitoon yhteiskoulun yhteyteen vuonna 1921. Yhteiskoulu oli perustettu neljä vuotta aiemmin. Teko oli rohkea, sillä ajat olivat epävakaat ja maaseudulla yhteiskouluja oli varsin harvassa.
– Aikoinaan kouluja pidettiin turhina. Ihmisiä patistettiin töihin ja maa- ja metsätaloustaidot opittiin suoraan vanhemmilta. Aitoon isännät kuitenkin pitivät sivistystä tärkeänä. Aitoossa oli kansakoulu jo 1800-luvun lopulla, Kaarle Sulamaa kertoo.
Aitoon talous- ja puutarhakoulu sijaitsi vuoteen 1934 saakka Touon tilalla. Sen jälkeen pienessä kyläkeskittymässä olikin kaksi talouskoulua, kun opettaja Anna Tapio osti tilan ja perusti oman talouskoulun. Vanhempi talous- ja puutarhakoulu siirtyi lähelle sijainneiden Knaapin tilojen rakennuksiin.
Vuonna 1941 koulun kannatusyhdistys osti oman tontin, jolla koulu nykyisinkin sijaitsee. Opetus annettiin viereisellä Haapamäen tilalla.
Vuonna 1950 koulu muutettiin emäntäkouluksi. Tämä jakso kesti vuoteen 1988 saakka. Silloin koulusta tuli kotitalousoppilaitos.
– 1980-luvulla koululla oli varsin vähän oppilaita suhteessa henkilökunnan määrään. Koulu pelastui, kun erityisopetus otettiin mukaan toimintaan, Sulamaa sanoo.
Vuonna 2006 koulun nimeksi tuli Aitoon koulutuskeskus.
Taustalla vahvoja persoonia
Aitoon koulutuskeskusta tuskin olisi olemassa ilman Aitoon isäntien sivistystahtoa ja vuosikymmenten varrella koulun toimintaa tukeneita vahvoja persoonia.
– Muutamien ihmisten ponnistelujen ansiosta koulu pelastui 1980-luvun kriisistä. Keskisimpinä hahmoina olivat silloinen rehtori Leena Tuominen sekä Jarkko Pihkala, Kaarle Sulamaa sanoo.
Pihkala on edelleen keskeinen vaikuttaja. Hän on koulun omistavan Aitoon Emäntäkoulu oy:n hallituksen puheenjohtaja.
– Koulumme oli lakkautuslistalla vuonna 1997. Sain sitten neuvon ottaa yhteyttä korkeampiin päättäjiin ja pian istuimme Leenan kanssa Opetushallituksen pääjohtajan huoneessa. Tänään voimme kiittää silloista opetusministeriä Olli-Pekka Heinosta hyvästä päätöksestä tehdä koulustamme erityisoppilaitos.
Vahvana kohti seuraavaa sataa vuotta
– Muutos erityisoppilaitokseksi on kannattanut. Koulutuskeskuksessa on hyvä henki. Opiskelijat ovat avoimia ja iloisia, henkilökunta sitoutunutta, ympäristö on rauhallinen ja inspiroiva. Täällä on innostunut ilmapiiri, Kaarle Sulamaa sanoo.
Aitoon koulutuskeskuksen kulttuuri on erittäin onnistunut. Satunnainen vierailijakin aistii tunnelman nopeasti. Opiskelijat ja henkilökunta tervehtivät ystävällisesti toisiaan samoin kuin vieraitakin. Arjen kuulumisia vaihdetaan ohimennen hyvässä hengessä.
Aitoon koulutuskeskuksessa on tällä hetkellä 118 opiskelijaa, joista 37 opiskelee Tampereen toimipisteessä.
– Vuonna 1921 koulu perustettiin opettamaan arkielämän perustaitoja nuorille naisille. Nykyisin annamme eväitä jokaisen opiskelijan omanlaiseen elämään. Opetamme valmiuksia toteuttaa itseään ja käyttää omia vahvuuksiaan elämässä ja yhteiskunnassa, erityisopettaja Seppo Rinne sanoo.
Kommentointi on suljettu.