Pälkäneellä Onkkaalan terveysasemalla annetaan koronarokotuksia noin kolmena päivänä viikossa. Terveydenhoitajat Elisa Lohtander ja Susanna Kaisko kertovat, että päivän aluksi rokotteet vedetään valmiiksi ruiskuihin. Pfizerin Comirnaty-rokote täytyy sitä ennen myös laimentaa, muita rokotteita ei.
Aamulla ruiskut täytetään puoleen päivään asti, sillä valmiit rokotteet on käytettävä kuuden tunnin kuluessa. Puolilta päivin täytetään iltapäivän ruiskut. Rokotteet pyritään laskemaan tasan, niin ettei niitä menisi hukkaan. Jos näin uhkaa käydä, tarjotaan ylimääräisiä aikoja.
– Joskus soitellaan jonotuslistalta, pääseekö tulemaan, Kaisko sanoo.
Terveyskeskuksessa rokotuksia annetaan yhdessä tai kahdessa huoneessa. Kaisko ja Lohtander arvioivat niitä annettavan rokotuspäivinä keskimäärin 70 huonetta kohden. Lohtander kertoo, että ensimmäistä rokotetta annetaan usein kahden hoitajan voimin. Toinen saa keskittyä rokottamiseen, toinen kirjaa rokotuksen asiakkaan terveystietoihin ja varaa seuraavan ajan. Toisen rokotteen saa annettua yksin.
Terveydenhoitajan perustyötä
Pääsääntöisesti rokotusten antaminen sujuu ripeästi, ja usein ollaan jopa etuajassa aikataulusta. Aikaa on varattu viisi minuuttia rokotusta kohti. Kaisko sanoo, että aika voi ylittyä silloin, jos asiakas on esimerkiksi vieraskielinen, ja opastukseen menee enemmän aikaa. Tai nuorille voi joskus iskeä epävarmuus rokotuksen ottamisesta vielä tuoliin istuessa.
Koska rokottaminen kuuluu muutenkin terveydenhoitajien työhön, eivät Lohtander ja Kaisko pidä sitä tavallista työtä kummempana. Aikaa se toki vie paljon, ja on ylimääräistä työtaakkaa normaalin työn lisäksi.
– Työaika on kortilla, jatkuvasti on oltu ylitöissä, myöntää Lohtander.
Terveydenhoitajien työpanosta on tarvittu myös jäljitystyössä, johon Lohtanderkin on osallistunut. Tays ilmoittaa positiiviset koronatestitulokset henkilökohtaisesti potilaille ja selvittää samalla mahdolliset altistuneet. Tiedot kirjataan rekisteriin, josta jäljitystyötä tekevät saavat ne.
– Me olemme yhteydessä positiivisen testituloksen saaneisiin eristysajan loppupuolella voinnin kartoittamiseksi sekä kirjaamme eristys- ja karanteenipäätöksiä tartuntataudeista vastaavalle lääkärille, jolta asiakas saa allekirjoitetun todistuksen päätöksestä. Lisäksi isommissa altistumistapauksissa kontaktoimme altistuneita ja lähetämme heille karanteeniohjeet.
Lisäkädet olisivat voineet helpottaa työkuormaa, mutta henkilöstöpulaa on ollut muuallakin. Nyt koronapositiivisten ja altistuneiden asioiden hoitamiseen on saatu palkattua erillinen henkilö, joten ne jäävät pois Lohtanderin harteilta. Jonkin verran terveyskeskuksessa on käynyt ulkopuolisia hoitajia tekemässä rokotuskeikkoja. Lohtander ja Kaisko ovat myös tehneet yksittäisiä päiviä Kangasalla, mutta lähinnä rokottaneet Pälkäneellä.
Rokotustilanne koetaan eri tavoin
Välillä tulee asiakkaita, joita rokotteen ottaminen jännittää, ja jotkut ottavat rokotteen vasta pitkän harkinnan jälkeen. Kaisko arvelee, että nuoret jännittävät ehkä enemmän. Työ on myös palkitsevaa, sillä monet ovat kiitollisia ja helpottuneita rokotteen saadessaan.
– Kaikkinensa mukavaa ja kivaa työtä, hän kehuu.
Hän toivoo, että ihmiset tekisivät itsenäiset päätökset rokotteen ottamisesta omista lähtökohdistaan, ja tulisivat varatuille ajoille tai peruisivat, jos eivät ole tulossa.
– Kiitettävästi ihmiset ovat kyllä tulleet, Lohtander lisää.
Hän muistuttaa, että jännittäminen on luonnollista, kun laitetaan rokote, jota ei ole aiemmin saanut. Hän on laittanut merkille, että moni on ollut myös yllättynyt, ettei rokottaminen ole sattunut tai kirvellyt. Jälkioireita hoitajien tietoon on tullut vähäisesti. Rokotushetkellä tai heti sen jälkeen huono olo on todella harvinainen.
– En muista koronarokotuksista yhtäkään, Lohtander miettii.
– Kolme tiedän, että on jäänyt ylimääräiseen tarkkailuun, mikään tapauksista ei ollut vakava. Se on hyvin vähän, kun miettii rokotusten määrää. Jonkin verran ihmiset kertovat kuumeisesta ja vetämättömästä olosta ekan rokotteen jälkeen, Kaisko kertoo.
Kommentointi on suljettu.