Pälkäneen kunta haluaa julkaista vastineen Sakari Jauhiaisen Sydän-Hämeen Lehden digilehdessä (28.3.2022) kirjoittamiin asioihin, joissa tulkitaan puutteellisesti käräjäoikeuden viimesyksyistä päätöstä ja kyseenalaistetaan kunnan viranhaltijoiden toimintaa.
Jauhiainen väittää kirjeessään, että käräjäoikeus olisi todennut kunnan syyllistyneen ympäristörikokseen. Tämä ei pidä paikkaansa. Suora lainaus käräjäoikeuden päätöksen (30.9.2021 21/42649) lopputuloksesta: ”Käräjäoikeus on edellä todennut, että asiassa on jäänyt näyttämättä, että – vastaajana oleva kunta olisi menetellyt huolimattomasti kiinteistön vaihdossa; – vastaajan menettely kaavoitus- ja rakennuslupaprosessissa olisi syy-yhteydessä aiheutuneeseen vahinkoon; – kyseessä olisi ympäristövahinko, josta kunta olisi vastuussa 1.6.1995 voimaan tulleen ympäristövahinkolain mukaisesti.”
Käräjäoikeus ei siis ole todennut, että ympäristörikos olisi tapahtunut.
Kiinteistön alueella on suoritettu maaperätutkimuksia vuosina 2016–2017. Osassa tutkimuksia maaperässä ei ole havaittu haitta-aineita tai jätetäyttöä. Maaliskuussa 2017 tehdyissä tutkimuksissa maaperässä on yhdessä tutkimuspisteessä havaittu sekalaista täyttöä, kuten orgaanista ainesta. Myös VNa 214/2007 mukaisen ohjearvotason ylittäviä pitoisuuksia haitta-aineita havaittiin. Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty valtioneuvoston asetuksella 214/2007. Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnin on perustuttava arvioon maaperässä olevien haitallisten aineiden aiheuttamasta vaarasta tai haitasta terveydelle ja ympäristölle.
Pirkanmaan ely-keskus on ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaan toimivaltainen viranomainen maaperän pilaantuneisuutta ja puhdistustarvetta koskevissa asioissa. Vuonna 2017 valvova viranomainen, Pirkanmaan ely-keskuksen ympäristönsuojeluyksikkö, on pitänyt tehtyjen tutkimusten toteutusta riittävänä ja johtopäätöksiä luotettavina. Tällöin tutkimuksissa on todettu, ettei tutkituilla alueilla ole sellaista maaperän pilaantuneisuutta, joka vaatisi välitöntä puhdistustarvetta. Pälkäneen kunta on pyytänyt Pirkanmaan ely-keskukselta uutta lausuntoa vuonna 2021 kiinteistön maa[1]perän pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta. Lausunnossaan Pirkanmaan ely-keskus on katsonut, ettei kohteen maaperä tutkituilta osin ole pilaantunut, eikä sillä siten ole puhdistustarvetta.
Maankäyttö- ja rakennuslain 166 § 3 mom. mukaan, jos rakennuksen kunnossapitovelvollisuus laiminlyödään, kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi määrätä rakennuksen korjattavaksi tai sen ympäristön siistittäväksi. Jos rakennuksesta on ilmeistä vaaraa turvallisuudelle, tulee rakennus määrätä purettavaksi tai kieltää sen käyttäminen. Rakennus- ja ympäristöjaoston 17.1.2018 asettamaa käyttökieltoa on noudatettu, rakennus on asumaton ja siitä on myös katkaistu sähköt ja vedet. Rakennuksen ei voida katsoa aiheuttavan ilmeistä vaaraa turvallisuudelle.
Maankäyttö- rakennuslain 170 § 2 mom. mukaan, jos rakennus on osaksi tai kokonaan tuhoutunut, rakennustyö on jätetty kesken tai rakennuksen käyttämisestä on luovuttu, rakennuspaikka ympäristöineen on saatettava sellaiseen kuntoon, ettei se vaaranna turvallisuutta tai rumenna ympäristöä. Rakennus on myös riittävästi suojattava säältä ja mahdolliselta vahingonteolta. Rakennusvalvontaviranomaisen käsityksen mukaan rakennus on riittävästi suojattu säältä ja mahdolliselta vahingonteolta.
Edellä mainituin perustein rakennusvalvontaviranomaisella ei ole mahdollista määrätä rakennusta purettavaksi. Kiinteistön haltijalla on mahdollista hakea maankäyttö- ja rakennuslain 127 §:n 1 mom. mukaista rakennuksen purkamislupaa, joka joka tullaan myöntämään, mikäli sitä haetaan.
Vaikka kuntaa usein ajatellaankin kasvottomana oikeussubjektina, niin itse kunnan muodostavat kunnan asukkaat ja kuntaorganisaatiossa työskentelee ihmisiä, jotka tekevät parhaansa kuntalaisten palveluiden ja kunnan elinvoiman eteen. Viranhaltijat toimivat kunnassa virkavastuulla ja ovat velvoitettuja toimimaan tehtävässään tasapuolisesti hyvää hallintoa noudattaen. Viranhaltijatkin voivat tehdä virheitä. Onneksi järjestelmä mahdollistaa virheiden korjaamisen. Järjestelmä mahdollistaa myös päätöksen kohteena olevalle muutoksen hakemisen päätökseen, mikäli sitä ei koeta oikeaksi. Tämäkin huomioiden, olisi erikoista, jos kunta nyt vaatisi rakennuksen purettavaksi, kun kantajalla on yhtenä vaatimuksena oikeudessa, että kunta lunastaa kiinteistön kyseisen rakennuksen osalta. Vaatimalla kiinteistön purkua nyt ilman laillista perustetta, voitaisiin se tulkita niin, että kunta pyrkii laistamaan vastuustaan lunastaa kiinteistön rakennus, mikäli oikeus näin jatkokäsittelyssä päättäisi. Kunta ei siis varmasti estä rakennuksen purkamista, mikäli kiinteistön omistaja sen haluaa purkaa.
Pälkäneellä 28.3.2022
Pauliina Pikka, kunnanjohtaja
Elina Heinonen, ympäristönsuojelusihteeri
Arttu Jokinen, rakennustarkastaja
Kommentointi on suljettu.