Vastaanotto on lämmin. Kahvi tuoksuu. Peremmälle vaan. Pälkäneen Kostianvirran yhtenäiskoulun yläluokan jopo-luokka on vähitellen aloittamassa koulupäivää.
– Aluksi vähän haistellaan ja katsellaan, mitä kunkin päivään kuuluu. Tänään on tarkoitus opiskella luokassa, erityisopettaja Jarkko Kivimäki kertoo.
Koulun alakertaan Jarkko Kivimäki on loihtinut toiminnallisen pajan, jossa rakennellaan ja tehdään kaikenlaista käsin. Koulunkäynninohjaaja Elina, ”Enna” Virta kertoo ylpeänä, miten esimerkiksi Suutarin Villen pihassa nököttävä roskakatos on jopoluokkalaisten käsialaa.
– Meillä on hyvä henki pienessä porukassa, Amanda Kallio kehuu.
Joustavan perusopetuksen luokka, jopo, perustettiin Pälkäneelle seitsemän vuotta sitten. Elina on ollut mukana alusta lähtien, Jarkko neljä vuotta. Lähes kaikki tulevat kasille ja ovat luokalla kaksi vuotta. Tällä hetkellä ryhmässä on kolme tyttöä ja seitsemän poikaa.
– Opin tässä paremmin kuin isossa luokassa. Pystyn keskittymään ja saan tarvittaessa apua. Luokkaan on turvallista tulla, miettii Julius Jussila.
Sofia Salmisen mielestä pieneen luokkaa on helppo tulla.
– Vaikka olisi paha mieli ja huono päivä, tänne ei harmita tulla.
Aiemmin monilla oli ollut taustalla lintsaamista ja ahdistuneisuutta isossa luokassa.
Opetus yksilöllistä
Opetus on valtiorahoitteista, ja toisin kuin ihmiset usein luulevat kyse ei ole erityisopetuksesta.
– Meillä on yleisopetuksen materiaali, mutta se käydään joustavasti ja yksilöllisesti. Joku voi suorittaa vaikka uskonnon nopeammin pois alta, kun nyt sitä on tunti viikossa koko lukuvuoden ajan, Jarkko sanoo.
Joku tietty aine voi aiheuttaa paljon tuskaa jollekin oppilaalle, ja ryhmässä sen opiskelu sujuu joustavasti.
– Jos jollakin jumittaa, huomaamme sen Ennan kanssa pienessä porukassa.
Arki on mahdollista järjestää niin, että osa jää luokkaan keskittymään matikkaan tai johonkin muuhun aineeseen, toiset saattavat mennä pajalle tekemään käsin.
Niin Elina Virta kuin Jarkko Kivimäki kehuvat Pälkäneellä tarjottavan tuen määrää. Vaikka kaikki eivät pääse jopo-luokalle, muutakin tukea tarjotaan hyvin.
Jopo-luokalle on haku joka kevät, ja tulijoita on aina hyvin. Luokalle kirjoitetaan vapaamuotoinen hakemus, ja myös luokanohjaaja, koulukuraattori ja vanhemmat voivat olla jopon kannalla.
Esimerkin voima
Tällä hetkellä Suomessa on kaikkiaan 126 jopo-luokkaa, myös Kangasalla on niitä.
Tavoitteena on pärjätä aikanaan toisen asteen opinnoissa.
– Koulunkäynnin ei olekaan tarkoitus tuntua aina kivalta. Meillä on kuitenkin paljon myös tekemistä ja käymme työssäoppimisjaksoilla erilaisissa työpaikoissa.
Oppilaat ovat olleet muun muassa hevostallilla, ala-asteella, metalli- ja rakennuspuolen työpaikoissa.
Myös jo luokan käyneet tulevat välillä kertomaan, mitä heistä on tullut – on ratsastuksenohjaajia, koneasentajia, autokorjaajia, merkonomeja.
– On hienoa, että oppilaat saavat kosketuspintaa johonkin alaan. He voivat miettiä, että minustakin on tuohon, Elina Virta sanoo.
Käytöstavat tärkeitä
Tärkeässä roolissa on koulun ja kodin yhteistyö. Jarkko ja Enna kiittelevätkin vanhempia siitä, että he infoavat hyvin nuorestaan. Nämäkin osataan tarvittaessa ottaa huomioon kouluarjessa.
Jarkko Kivimäki kritisoi yhteiskuntaa, jossa elää vahvasti akateeminen ihanne.
– Tarvitsemme kaikenlaisia osaajia myös tulevaisuudessa. Yhä joku tekee sen peltikaton, rakentaa talon ja hoitaa ihmisiä – tavoitteena ei saa olla teoreettinen osaaminen tekemisen kustannuksella, sillä molempia tarvitaan.
Joku ei välttämättä ikinä opi läheskään kaikkia oppitunneilla syötettyjä asioita.
– Mutta hei, elämässä riittää, kun menet ajoissa töihin ja että sinulla on elämän perustaidot hallussa, Jarkko korostaa.
Elina lisää hyvien käytöstapojen merkityksen ja sen, että osaa suhtautua muihin kunnioittavasti.
– Kyllä olen ollut ylpeä tästä porukasta, miten hienosti he käyttäytyvät, kun olemme vierailleet eri paikoissa. Mutta käytöstäkin pitää harjoitella: miten voi osata, jos ei opettele.
Jarkko Kivimäki on 25-vuotisen erityisopettajuutensa aikana huomannut, että yhä enemmän on sellaisia, jotka eivät tule kouluun.
– Hälytysmerkkien pitää nousta, jos joku ei tule kouluun. Samaan aikaan, kun tehtiin päätös 18 vuoden oppivelvollisuudesta, ongelmia muhii taustalla. Jopo on yksi keino ehkäistä koulupudokkuutta.
Kommentointi on suljettu.