Pälkäneläisen Maarit Ahavan äänestä kuuluvat innostus ja intohimo, kun hän puhuu työstään diagnostiikkakeskus HUSLAB:issa kliinisen mikrobiologian parissa. Pitkät työpäivät eivät haittaa, kun selvitetään vakavasti sairastuneiden infektiopotilaiden näytteistä, mikä bakteeri tai virus potilasta vaivaa ja mikä hoito siihen auttaisi parhaiten.
– Meidän laboratoriomme on auki 24 tuntia vuorokaudessa. Koetamme mahdollisimman nopeasti selvittää, mistä sairastuminen johtuu. Tässä pääsee auttamaan potilasta ratkomalla mysteereitä ja olemalla salapoliisi. Kun saa tehdä työtä, josta nauttii, se on valtava etuoikeus, hän sanoo.
Jos kliininen mikrobiologia kuulostaa matti meikäläisestä vieraalta, ei hätää. Pieni tieteenala on tuntematon myös monille potilastyötä tekeville lääkäreille. Myös Maarit Ahava on lääkäri, joka teki aikoinaan pakolliset jaksot potilastyössä.
– Minulla oli ensimmäinen työpaikka Hauholla terveysasemalla lähellä Laitikkalan kotia. Se oli tosi kiva työpaikka, jossa kokeneemmat lääkärit ja kaikki muutkin työkaverit olivat hyvin auttavaisia ja kannustavia, hän muistelee.
Hyvällä jäivät mieleen myös työskentelyjaksot Savonlinnan keskussairaalan sisätautiosastolla ja Päijät-Hämeen keskussairaalan päivystyksessä Lahdessa. Mutta parhaimmatkaan kokemukset potilastyöstä eivät saaneet Maarit Ahavan päätä käännettyä. Jo lukiolaisena hän haaveili tutkijan urasta.
Nykyinen työ HUSLAB:issa onkin unelmien täyttymys. Sitä on ollut myös Ahavan tuoreen väitöstutkimuksen aihe. Hän vertaili terveydenhuollossa tehtävien RT-PCR- ja toisaalta kaupallisten antigeenitestien, joita myös niin sanotut kotitestit ovat, herkkyyttä ja tarkkuutta tunnistaa koronavirustartunta.
Kaikilla testeillä on rajoitteensa
– Yleensä mikään testimenetelmä ei tunnista sataa prosenttia kaikista tautitapauksista. Tutkimuksemme mukaan laboratoriossa suoritettavat RT-PCR-testitkään eivät tunnista aivan kaikkia tautitapauksia, Maarit Ahava kertoo.
Tämä voi johtua esimerkiksi siitä, että näytteenotto ei ole onnistunut hyvin tai että näytteenotto on ajoittunut hetkeen, jolloin viruksen eritys on vielä vähäistä.
– Testaamamme pika-antigeenitestit, jonka tyyppisiä myös kotitestit ovat, tunnistavat noin 80–83 prosenttia RT-PCR-testin löytämistä tautitapauksista, hän sanoo.
Hän muistuttaa, että negatiiviseen pika-antigeenitestitulokseen ei voi sokeasti luottaa. Tiheä uudelleentestaus on usein tarpeen.
Sen sijaan uudentyyppinen antigeenitesti, jolla antigeenia havaitaan seeruminäytteestä, oli tutkimuksen mukaan varsin herkkä tunnistamaan taudin. Tämä testimenetelmä on tosin niin uusi, ettei se ole vielä laajamittaisesti käytössä.
Turhia antibioottikuureja vältettävä
Tutkimustulokset vahvistavat testien suorituskyvyn arvioinnin tärkeyden.
– Kun ihmiskunta kohtaa kokonaan uuden taudinaiheuttajan, tarvitaan potilaiden hoidon ja päätöksentekijöiden nopean reagoinnin mahdollistamiseksi kiireesti tietoa taudinaiheuttajan ominaisuuksista ja testien suorituskyvystä, hän toteaa.
Hän selvitti väitöstyössään myös vakavien bakteeri-infektioiden yleisyyttä sairaalassa hoidetuilla koronapotilailla. Mikrobiologisesti varmennettuja bakteerikeuhkokuumeita tai veriviljelypositiivisia infektioita todettiin vain 6,8 prosentilla potilaista.
Tuloksella on merkitystä antibioottihoitoa harkitessa. Se voi rohkaista antibioottihoidosta pidättäytymiseen. Tällä tavoin taistellaan myös kasvavaa antibioottiresistenssiä vastaan. Antibioottiresistenssillä tarkoitetaan, että bakteeri pystyy vastustamaan antibioottia eikä tauti silloin parane kyseisellä antibiootilla.
– Antibioottiresistenssiä pidetään yhtenä vakavimmista maailmanlaajuisista terveysuhista. Kaikki keinot sen hillitsemiseksi ovat tarpeen. Se tarkoittaa harkittua ja oikein kohdennettua antibioottien käyttöä, hän toteaa.
Ahavan mukaan Suomessa tilanne resistenttien bakteerien määrän suhteen on onneksi aika hyvä. Meillä pyritään välttämään yhä enenevässä määrin turhia antibioottikuureja ja liian laajakirjoisten antibioottien käyttöä. Tarkkoja ovat paitsi lääkärit, myös potilaat itse.
Mutta mitä muuta matti meikäläinen voi vielä tehdä puolustuskykynsä vuoksi ja infektioiden välttämisen puolesta? Ahava sanoo, että ensinnäkin rokotusohjelman mukaiset rokotukset on syytä ottaa.
– Lisäksi hyvä käsihygienia ja yskimishygienia ovat aina tarpeen, hän muistuttaa.
Hänen mukaansa ei kannata potea myöskään aivan ylimitoitettua siivousstressiä.
– Jos joskus pyörii koirankarvoja lattialla ja pinnat ovat hieman likaisia, tämä saattaa tehdä vain hyvää.
Korona iski ennen väitöstä
Kliiniseen mikrobiologiaan erikoistuva lääkäri Maarit Ahava oli vielä 13 vuotta sitten tuore ylioppilas Pälkäneen yhteiskoulusta. Hän muistelee, että vielä yläasteella koulunkäynti ei hirveästi kiinnostanut.
– Olin kyllä reipas ja kiltti koululainen, mutta vasta lukiossa skarppasin opiskelun suhteen. Tajusin, miten hienoa on saada ilmaiseksi laaja yleissivistys. Otin paljon kursseja ja opiskelin ahkerasti.
Kotikylä Laitikkalaa, jossa hän yhä virallisesti asuu, hän muistelee hyvällä:
– Se oli idyllinen ja mainio paikka asua. Meillä oli tiivis kaveriporukka ja kavereiden vanhemmat katsoivat vuorollaan vähän kaikkien perään.
Lukion jälkeen Maarit Ahava pyrki lääketieteelliseen, mutta ei heti päässyt. Hän opiskeli yhden vuoden fysiikkaa Helsingissä.
– Sitten pääsin toisena vuonna Tampereelle lääketieteelliseen tiedekuntaan, joka on mielestäni Suomen paras lääketieteellinen. Saatan tietenkin olla hieman puolueellinen, mutta Tampereella opetukseen todella panostetaan ja siellä on otettu käyttöön hyvin moderneja pedagogisia käytäntöjä.
– Itse pääsin jo opiskeluaikana hyvään tutkimusryhmään töihin, jota veti professori Mika Rämet.
Vapaa-aikoinaan Maarit Ahava lukee paljon. Harrastuksiin kuuluvat myös elokuvat ja tv-sarjat. Ihan ykkösenä vapaa-aikana on kuitenkin läheisten ja ystävien tapaaminen. Joulunajan vapaapäivätkin hän vietti vanhempien eli Arja Kokkola-Ahavan ja Jyrki Ahavan luona Laitikkalassa.
Ihan viimeiseksi on pakko kysyä, miten kävi koronatestejä tutkineen tutkijan oman koronahistorian kanssa? Missä vaiheessa sait koronan vai saitko lainkaan?
– Sairastin sen syyskuussa, onneksi hyvissä ajoin ennen väitöstilaisuutta. Oli kyllä inhottava tauti, joka onneksi meni ohi kotona potemalla. Tutkimusaiheena korona on tavattoman mielenkiintoinen, mutta sen sairastamista en voi kyllä suositella kenellekään.
Kommentointi on suljettu.