Pitkän pitopalveluyrittäjäuransa aikana Hannele Haataja on vastannut yhteen kysymykseen useammin kuin usein: Monet Haatajan marenkikakkua maistaneet ovat nimittäin arvuutelleet herkullisen kakun reseptiä ja kyselleet ahkerasti sen perään. Nyt, kun eläkepäivät ovat edessä, luopioislainen paljastaa suosikkikakuksi nousseen reseptinsä.
– Kyseessä on kakku, jota maistoin itse ensimmäisen kerran kolmisenkymmentä vuotta sitten. Sain sen ohjeen Virpi Henttiseltä ja pistin visusti talteen. En osaa edes arvioida, montako marenkikakkua tuli uran aikana tehtyä, mutta paljon niitä joka tapauksessa oli, Haataja sanoo.
Haataja vähensi työntekoa jo viime vuoden aikana. Eläkettä hän on saanut jo huhtikuusta asti, mutta nyt vuodenvaihteessa koitti hetki, kun kaikki työt on tullut hoidettua niin, että eläkepäivät virallisestikin odottavat.
– Tai no, seurakunnan Luopioisten äitienpäivälounaan olen luvannut vielä keväällä hoitaa. Tällainen hiljalleen eläkkeelle jääminen sopi minulle hyvin, ettei tullut sellaista yhtäkkistä stoppia työelämästä.
Haataja perusti pitopalveluyrityksensä vuonna 2008. Sitä ennenkin hän oli jo tehnyt pitopalvelukeikkaa silloisen yrityksensä, aitoolaisen Masto-kahvilan kautta. Pitopalvelukärpänen puri Haatajaa jo koulutyttönä, jolloin hän saapui opiskelemaan Anna Tapion kouluun Joensuusta.
– Koulun opettaja Ulla Suksia järjesti tuohon aikaan erilaisia juhlia, ja me oppilaat olimme usein apuna tarjoilussa ja ruoanlaitossa. Sieltä se innostus alaan syntyi.
Anna Tapion -vuosien jälkeen Haataja palasi Joensuuhun opiskelemaan ammattikouluun suurtalouden peruslinjalle. Opiskelut jatkuivat vielä Kajaanissa työnjohdollisella linjalla ja edelleen Kuopiossa ravintolapuolen koulussa.
Aitooseen Haataja muutti pysyvästi siinä vaiheessa, kun esikoinen Erkki syntyi. Haataja työskenteli muun muassa kouluissa keittäjänä. Lasten – Erkin jälkeen perheeseen syntyivät tytöt Pauliina ja Kristiina – kasvaessa mielessä alkoi itää ajatus omasta pitopalveluyrityksestä.
– Siihen rohkaisivat jo siihen mennessä tullut hyvä palaute Masto-kahvilan asiakkailta ja luottamus omaan tekemiseen, olinhan tehnyt jo monipuolisesti alan töitä ja käynyt useamman alan koulun.
Pimiöstä pitokeittiö
Vuonna 2007 Haataja remontoi nykyisen puolisonsa Kimmo Haatajan kanssa Kimmon kotitalon Luopioisten kirkonkylällä. Talon entiseen pimiöön remontoitiin tilat pitopalvelukeittiölle. Sieltä käsin on ollut helppo tehdä työkeikkoja pääasiassa lähialueelle, mutta joskus myös kauemmaksi kuten Kangasalle ja Tampereelle.
– Tykkään, että ruoka on maistuvaa, se on kauniisti esillä ja että sitä on riittävästi.
Perinteiset juhlaherkut ovat pitäneet pintansa, mutta pientä muutostakin on tapahtunut. Siinä missä ennen juhlapöydässä oli graavilohta, nyt voi olla graavilohirullia. Savulohen tilalla saattaa maistua savulohimousse. Kakuissa mansikkakermakakku pitää pintansa, mutta myös juustokakut maistuvat juhlissa.
Pitopalveluyrittäjän sesonki osuu yleensä kesään, ja töitä on erityisesti iltaisin, viikonloppuisin ja öiseenkin aikaan. Kevyttä työ ei siis ole, ja ennen isoja juhlia pitopalvelussa tehdään ympäripyöreää päivää, jotta kaikki tarjottavat valmistuvat juhliin ajallaan. Työ vaatii jaksamista, mutta on Haatajan mielestä kuitenkin hyvin palkitsevaa.
– Vasta viime vuosina olen huomannut, että nivelreumani verottaa jonkin verran jaksamista ja alan väsyä töistä eri tavalla kuin ennen. Tämänkin vuoksi juuri nyt oli hyvä aika lähteä eläkkeelle.
Edelleen liikutusta herättää yksi muisto vuosien takaisista juhlista Sahalahden Kontulasta. Laittaessaan juhlatilaa valmiiksi Haataja kiinnitti huomiota mieheen, joka pyöri juhlatilan pöytien välissä ja katseli tutkivasti ympärilleen. Ensin yrittäjän mielessä kävi, että mies on kenties allerginen ja selvittää, mitkä ruoista ovat hänelle sopivia.
– Hetken päästä hän sitten tuli juttelemaan ja kehui, kuinka hienosti ja hyvin kaikki on esillä. Tämä kohtaaminen on jäänyt erityisen hyvin mieleeni.
Mieleen ovat jääneet myös isot hääjuhlat Aitoon Honkalassa, joissa eteen tuli kimurantti tilanne. Hääväki oli aloittelemassa ruokailua ja Haatajan oli tarkoitus nostella lämpimät ruoat tarjolle. Keittiön ison uunin luukku kuitenkin jumittui niin, ettei sitä saatu auki.
– Onneksi häävieraiden joukosta löytyi käteviä tekijöitä, jotka lopulta saivat työkalujensa avulla uunin etuosan ruuvattua kokonaan irti. Ruoka ei onneksi ehtinyt palamaan ja hääväki sai ruokansa.
Ohjelmaa riittää
Hannele Haataja uskoo saavansa ajan kulumaan hyvin eläkkeelläkin. Päivät täyttyvät esimerkiksi puutarhahommista, lastenlasten tapaamisesta, keramiikkakurssista, vesijumpasta, kuntosalilla käymisestä ja Luigi-koiran ulkoiluttamisesta.
Haatajat aikovat lähiaikoina siirtyä asumaan lähemmäs Kukkian rantaa, ja kirkonkylän koti on tarkoitus laittaa myyntiin keväällä.
– Luopioinen on hyvä kylä asua. Täällä on tekemisen meininkiä. Kaikki on sinänsä lähellä, ja tärkeimmät asiat ja palvelut saa täältä.
Marenkikakku/-leivokset
Marenki:
5 valkuaista
2,5 dl sokeria
3 tl vaniljasokeria
Vatkaa napakaksi vaahdoksi.
Pohja:
5 keltuaista
1,5 dl sokeria
½ dl maitoa
125 g voita sulana
1 dl gluteenitonta jauhoa
1 dl perunajauhoa
3 tl leivinjauhoja
Tee ensin marenkivaahto odottamaan. Sitten voit vatkata samassa astiassa pohjan ainekset. Vatkaa ensin keltuaiset ja sokeri. Lisää maito ja sulatettu, jäähtynyt voi. Sekoita kuivat aineet ja lisää joukkoon. Kaada pohjaseos pellille ja levitä tasaiseksi. Nostele marenki pohjaseoksen päälle ja levitä se tasaisesti joka puolelle.
Laita pelti uunin keskitasolle ja paista 175-asteisessa uunissa 25–30 minuuttia ja anna jäähtyä. Älä käytä kiertoilmaa. Leikkaa pohja puoliksi ja lisää toisen pohjan päälle 2–2,5 desilitraa vatkattua kermaa. Laita toinen puolikas tämän päälle. Ripottele kakun päälle vielä tomusokeria. Anna vetäytyä hetki kelmun alla ja tarjoile.
Kommentointi on suljettu.