Reunamerkintä: Tekoäly on hyvä renki mutta huono isäntä

Kirjoittaja on Sydän-Hämeen Lehden toimittaja.

Syötin tekoälylle oheisen, tekoälyä käsittelevän jutun ja annoin sille seuraavan käskyn: ”Olet taitava uutistoimittaja. Tee seuraavasta tekstistä viisi mielenkiintoista ja lukemaan houkuttelevaa otsikkoa.”

Sain seuraavanlaiset ehdotukset:

Tekoälyn voima arjen apuna: Asiakaspalvelusta tuoterekisterin hallintaan.

Sappee Resortin uusi salainen ase: Tekoäly tehostaa asiakaspalautteiden käsittelyä.

Älykäs ratkaisu pyöräkaupoille: Move&Go hyödyntää tekoälyä tilausten hallinnassa.

Kuinka tekoäly mullistaa hiihtokeskusten markkinoinnin ja asiakaspalvelun?

Tekoäly avuksi fillarifaneille: Move&Go kokeilee ’fillarikuiskaajaa’ asiakaspalvelussa.

Kuten huomaatte, en kelpuuttanut yhtään ehdotuksista tämän jutun otsikoksi. Viime aikoina olen testaillut tekoälyä usein varsinkin otsikoinnin apuna, mutta vielä kertaakaan en ole käyttänyt sen ehdotusta kuin korkeintaan otsikon pienenä osana. Usein tekoälyltä kuitenkin saa toisenlaisia ehdotuksia kuin itselle tulee mieleen. Käytänkin sitä toimittajan työssäni omaa ajattelua avartavana apulaisena, mutta en ajattelun korvaajana – hyvä renki, huono isäntä.

Tälle reunamerkinnälle tekoäly muuten ehdotti otsikkoa ”Tekoäly toimittajana: Otsikointia avartamassa, ei korvaamassa.” Ei sekään ihan huono vaihtoehto olisi ollut.

Lue myös:

Isojen aineistojen analysoija, tilausten hallinta ja asiakkaan tarpeiden kartoittaminen – tekoälyä käytetään monissa yrityksissä apuna jo päivittäin