”Herra, kuule minua ja ole minulle armollinen! Herra, ole Sinä minun auttajani! Sinä muutit itkuvirteni karkeloksi, riisut yltäni suruvaatteen ja puit minut ilon pukuun. Siksi minä laulan Sinulle kiitoslaulun, laulan koko sydämestäni enkä vaikene. Herra, minun Jumalani, Sinua minä ylistän, nyt ja aina.” Ps. 30:11–13.
Eteemme tulee asioita, joihin emme sinänsä voi edes vaikuttaa. Joskus Jumala sallii jonkin asian haavoittaa meitä.
”Sinä Herra minut murskasit, vaan talletit kaikki palat. Niin paljon minua rakastit, tahdoit uutta kokonaan.” (Jippu – Saviruukku).
Jumala valvoo sisimpämme porteilla ja Hän alkaa synnyttää muutoksen nälkää. Jumalalla on suurenmoinen kyky kaivaa esille elämämme kipukohdat ja näyttää hyvin selvästi, mitä olemme itsessämme. Jumala ei kiusaa, mutta Hänellä on valta viedä meidät eteensä riisuttuina ja ravisteltuina.
”Anna savelle uusi muoto. Tee minusta uusi ruukku. Niin rakkauttasi nyt näytät, taas murtunutta käytät.”
Jumalan tahto ei ole antaa vain pintasiunauksia, vaan viedä meidät syvempään Jeesuksen tuntemiseen ja siten syvään paranemiseen. Tämä on todellista muutosta. Sen voi tehdä vain meidän Vapahtajamme, jos suostumme siihen.
”Tahdon kertoa särkyneille, ei siruja heitetä pois. Kallista halpa savikin, Mestarin kädessä ois.” Elämän erämaa voi olla syvän siunauksen paikka. Silloin, kun me uskallamme astua Jumalan valoon, on siellä kaikki meitä varten.
Johanna Raitanen, diakoni
