Matkustiko ruotsalainen piispa Henrik turhaan Suomeen vuonna 1167? En usko, että turhaan, sillä täällä oli virinnyt kirkollinen elämä, jota piispa tuli järjestelemään. Piispan matka oli traaginen, sillä hän kohtasi marttyyrikuoleman Köyliönjärven jäällä. En tiedä millaista rikostutkintaa tehtiin 1100-luvulla. Eri legendojen mukaan syy kirvesmurhaan oli se, että Henrik poikkesi Lallin talossa kun Lalli ei ollut kotona. Piispa oli tarinan mukaan ottanut ruokaa, olutta ja heiniä, maksaen niistä korvauksen. Isännän palattua Lallin vaimo Kerttu väitti piispan väkipakolla ottaneen tarpeet maksamatta niistä mitään. Siitä Lalli olisi suuttunut ja lähtenyt Henrikin perään.
Kataluutta kirkkoa ja kristinuskoa tai ainakin sen sananlevittäjiä kohtaan tehtiin siis jo lähes tuhat vuotta sitten. Nykyään on alettu muuttelemaan Raamatun opetusta omien mielihalujen mukaan. Halutaan omat asiat esille, eikä pitäydytä Raamatun opetuksessa. Pitäisi muistaa, ettei Raamattu ole vain historiateos, jonka sisältöä voidaan muuttaa jos ilmenee jotain uutta tietoa. Kirkon sisälle tuntuu olevan suuri halu pienillä porukoilla muuttaa kaiken. Miksi he eivät perusta omaa uskontoaan, kun Suomessa on ollut uskonnonvapauslaki jo vuodesta 1923. Suomessa kun kirkolliskokous on linjannut, että kirkon opetuksen pitää perustua Raamattuun. Ei sitä eduskunnassa muutella, vaikka kansalaisaloitteita tehdään jatkuvasti.
Eniten suomalaista kulttuuriperinnettä ja kirkkoa vastustavat ne, jotka eivät ole omasta halustaan mitenkään osallisia kirkon toimintaan ja opetukseen. Heitä ei pitäisi kirkon kuunnella, eikä myöskään lainsäätäjien olla heidän ohjausnarussaan. Virressä 484 on siihen opetusta: ” Totuuden Henki, johda sinä meitä etsiessämme valkeuden teitä. Työtämme ohjaa, meitä älä heitä, tietomme siunaa.” Joten kyllä Suomen kouluissa tarvitaan edelleen uskonnonopetusta, jotta tiedämme mikä on perintömme. Ei suomalaiseen kulttuuriperintöön kuulu opetus, että mies voi synnyttää. Kun meillä on se uskonnonvapaus, niin antaisivat myös olla.
Ruotsissa oli vuoteen 1734 oikeusohjeena Mooseksen laki ja Kymmenen käskyä. Toimisivat edelleen jos niitä noudatettaisiin. No, ehkä Mooseksen laki on liian raaka, mutta kymmenen käskyn noudattamisella selvittäisiin täydellisesti. 1600-luvulla kirjoitettu virsi 598 on edelleen viisautta täynnä. Toisessa säkeistössä: ”Millainen on aikamme? Riidan raastama on se. Itsekkäästi ihminen toimii toista syrjien.” Neljännessä säkeistössä: ” Entä valta, kunnia? Niin kuin korsi murtuva. Tyhmä valtaa ahnehtii, toinen tyhmä kadehtii.” Pidetään Raamattu ohjenuorana.
Ilkka Iivari
Pälkäneen seurakunnan viestinnän vastuuryhmän jäsen
