– Kaikkien kyläläisten ja kaupunkilaisten koulu, kiteyttää Vatialan koulun vs. apulaisrehtori Jarkko Liuha uuden koulurakennuksen ja koulun hengen ytimen.
Päivällä avarissa ja moderneissa tiloissa työskentelee noin sata aikuista ja opiskelee viitisen sataa lasta ja nuorta. Iltaisin tilat – varsinkin liikuntasali – ovat ahkerassa iltakäytössä.
Kuluvana syksynä käyttöön otettu koulu rakennettiin kiinni vuonna 2006 valmistuneeseen, niin sanottuun Haukanpesä-siipeen, jossa opiskelevat erityisluokkien oppilaat. Kulku Haukanpesästä uudessa osassa sijaitsevaan liikuntasaliin, musiikkiluokkaan tai ruokalaan käy kätevästi. Ei tarvitse kiertää ulkokautta tai huolehtia siitä, etteikö esimerkiksi pyörätuolilla tai rollaattorilla pääsisi joka paikkaan. Jos tilassa on portaat, ne pääsee aina kiertämään hissillä tai luiskaa pitkin.
– Olemme yhtä ja samaa koulua. Uuden ja vanhemman osan integrointi yhteen on onnistunut todella hyvin, Vatialan koulun rehtori Mari Saarikko näkee.
– Kaikki tilat ovat kaikkien saavutettavissa, Liuha lisää.
Esteettömyys ei ole Vatialan koulussa pelkkää fyysistä esteettömyyttä, vaan siihen liittyvät läheisesti myös ääni- ja valaistusmaailma. Akustiset ratkaisut takaavat, että koulussa ei ole metelin tuntua tai äänten kakofoniaa. Tästä syystä lattian materiaaliksi valittiin lattiamatot. Saarikko on tyytyväinen ratkaisuun ja kiittelee koulun siivouksesta vastaavaa henkilökuntaa siitä, että he ottivat mattojen puhtaanapitohaasteen vastaan, ja matot ovat pysyneet hienosti puhtaina.
– Matto vaimentaa ääniä, ja esimerkiksi työpöytien siirtelystä ei synny meteliä. Tämä luo opetussoluihin rauhallisen äänimaailman. Ruokala, jossa väistämättä syntyy ääntä, taas sijaitsee kolme kerrosta korkean aulan sydämessä, missä avara tila tasaa äänimaailmaa, Saarikko sanoo.
Koulun niin sanotuissa julkisissa tiloissa, esimerkiksi aulassa, on automaattivalaistus, joka menee päälle ja pois automaattisesti. Myös kalustus on toteutettu esteettömyys edellä. Kalusteet ovat säädettäviä siten, että ne soveltuvat kaikille iästä ja fyysisestä toimintakyvystä riippumatta. Kaikki kalusteet eivät myöskään ole samanlaisia, vaan tuoleja ja pöytiä on erimuotoisina ja -kokoisina: kaikilla ei siis ole samanlaisia tuoleja tai pöytiä.
Joustavasti muunneltava
Uuden koulun ideointiin ja suunnitteluun pääsivät opettajien ja muun henkilökunnan lisäksi näkemyksiään antamaan myös oppilaat ja huoltajat.
Suunnittelussa kantavana ajatuksena esteettömyyden lisäksi oli se, että tilat ovat mahdollisimman joustavasti muunneltavissa. Opetusluokkien seinät saa avattua, ja luokat ovat näppärästi yhdisteltävissä suuremmiksi tiloiksi.
– Alakoulussa on käytössä yhteisopettajuus, eli yhtä luokkaa opettaa muutamalla tunnilla viikossa kaksi opettajaa. Joustavat tilat ovat hyviä myös tämänkaltaiseen työskentelyyn, vaikkakaan nyt korona-aikana emme ole pystyneet hyödyntämään näitä ominaisuuksia vielä täysipainoisesti, Liuha kertoo.
Seinien lisäksi myös kalusteet ovat joustomuunneltavia, ja esimerkiksi pöytiä saa aseteltua eri muodostelmiin erilaisia työskentelymuotoja ja -tarpeita varten. Joustavuutta on myös se, että suuri aula toimii oleskelutilan lisäksi myös oppimistilana.
Koulu on jaettu soluihin, joissa jokaisessa on tiettyjen luokka-asteiden tiloja sekä aula- ja työskentelytilaa. Myös solujen aulatiloissa voi opiskella, sillä niissä on paljon erilaisia koulutyön tekemiseen soveltuvia välineitä ja kalusteita.
– Solut muodostavat ikään kuin pieniä kouluja yhden suuren koulun sisälle. Solujen välillä ei ole juurikaan kulkua, joten yksi solu muodostaa oman saarekkeensa, jossa ei ole läpikulkua. Tämä rauhoittaa työskentelyä ja luo osaltaan turvallisen ja rauhallisen työympäristön, Saarikko näkee.
Toiminnallinen, uusi ympäristö
Lopputulos on sekä henkilökunnan että lasten mielestä onnistunut. Oppimisympäristönä ei ole enää vain oma luokka, vaan koko koulu, joka muodostaa sekä oppilaille että henkilökunnalle toiminnallisen, uuden oppimis- ja työskentely-ympäristön.
Saarikko iloitsee etenkin ison, 650-neliöisen liikuntasalin tuomista mahdollisuuksista. Se on helposti jaettavissa kolmeen lohkoon ja toimii hyvin myös yhtenä isona kokonaisuutena.
– Liikuntasali on yhteisöllisyydellekin iso asia. Nyt meillä on paikka, johon kaikki oppilaat voidaan koota tarvittaessa yhteen, vaikka nyt korona-aikana emme yhteisiä kokoontumisia harrastakaan.
Myös aula – koulun sydän –kokoaa koulun väen yhteen, jossa voi musiikkiluokan seinän avaamalla kuunnella yhdessä vaikkapa musisoivien oppilaiden esityksiä.
– Uutta on sekin, että oppilaskunta sai oman ja ison huoneensa, jossa on myös keittiövalmius. Tilaan on tulossa vielä esimerkiksi pelejä, ja tarkoitus on, että siellä voi viettää aikaa rennosti yhdessä, Saarikko kertoo.
Vatialan koulu:
- Vatialan koulupiiri perustettiin vuonna 1906 Lentolan taloon.
- Vanha kivikoulurakennus valmistui vuonna 1953. Laajennusosa, jossa toimii koulun 11-vuotinen opetus, valmistui vuonna 2006.
- Vanhassa kivikoulussa todettiin vuonna 2017 kosteus- ja rakennevaurioita, ja tehtiin päätös uuden koulun rakentamisesta. Oppilaat siirtyivät vanhan koulun purkamisen ja uuden koulun rakentamisen ajaksi väistöön siirtokelpoisiin tiloihin.
- Uuden koulun rakennuttajana toimi rakennusyhtiö Peab. Kaupungin ja Peabin urakkasopimuksen arvo oli 12,5 miljoonaa euroa. Summa sisälsi myös vanhan koulun purkamisen vuonna 2006 valmistunutta siipeä lukuun ottamatta. Tämä rakennuksen osa kytkettiin uudisosaan.
- Rakentaminen alkoi kesällä 2018. Uusi koulu otettiin käyttöön syksyllä 2020.
- Kolmikerroksisen rakennuksen pinta-ala on noin 8000 neliömetriä.
- Rakennuksessa on kuusi opetussolua sekä hallintosolu. Solujen opetustilat rakentuvat yhdistetyn aula- ja mediatilan ympärille.
- Keskellä uudisrakennusta on ruokala. Ruokalan toisella puolella on liikuntasali, ja niiden välissä on yhdistetty näyttämö ja musiikkiluokka. Kuvataide- ja käsityöluokat sijaitsevat samassa solussa lähellä toisiaan.
Modernista oppimisympäristöstä löytyy erilaisia alueita erilaisille työskentelytavoille
Modernille oppimisympäristölle on lukuisa vaatimuksia. Kangasalan opetuspäällikkö Merja Lehtonen kertoo, millaisia ne ovat.
”Tilaratkaisujen tulee edistää oppimista ja eri-ikäisten oppilaiden aktiivisuutta, yhteisöllistä tiedon rakentamista ja hyvinvointia. Oppimisympäristöjen tulee tukea sekä yksilön että yhteisön kasvua, oppimista ja vuorovaikutusta huomioiden yksilölliset tarpeet.
Tilojen tulee olla pedagogisesti muunneltavia, monipuolisia ja joustavia. Eri oppiaineiden erityistarpeet sekä luovuus ja tutkiminen tulee ottaa suunnittelussa huomioon.
Perusopetuksen tilaratkaisuissa otetaan huomioon ergonomia, ekologisuus, esteettisyys, esteettömyys ja akustiset olosuhteet sekä tilojen valaistus, sisäilman laatu, viihtyisyys, järjestys ja siisteys. Ympäristöjen tulee olla turvallisia ja terveellisiä. Myös ulkotiloja käytetään oppimisympäristönä.
Oppilaiden osallistuminen oppimisympäristöjen kehittämiseen tulee mahdollistaa.
Hyvät, modernit kouluympäristöt ottavat opetussuunnitelman huomioon. Sekä kokemuksellisuus että toiminnallisuus ovat työtavoissa keskiössä. Moderneista kouluympäristöistä löytyy erilaisia alueita erityyppisille työskentelyille.”
