Muistokirjoitus
Metsätalousneuvos Jarmo Toukola menehtyi 19.1.2020 pitkälliseen, vaikeaan sairauteen kotonaan Sahalahdella. Jarmo sai viettää viimeiset hetkensä läheistensä läsnä ollessa, hänelle rakkaan kotitilan maisemissa.
Jarmo Toukola syntyi 1.8.1949 Jaakko ja Maila Toukolan toiseksi vanhimpana lapsena. Risto– ja Pekka– veljien sekä Pirkko-siskon kanssa kelpasi leikkiä ja temmeltää niin kotitilan pihapiirissä kuin lukuisissa naapuritaloissa. Siihen aikaan kylällä oli vielä paljon saman ikäistä seuraa, niin urheilukentillä, kuin Vilpeilän kyläkoulussa, missä Jarmo kävi kansakoulun.
Varsin pian kävi selväksi Jarmon kiinnostus maatilan eri töihin. Traktorityöt pelloilla isä-Jaakon kanssa olivat mieluisia. Suuren vaikutuksen Jarmoon teki tilan Laipanmaan halki kulkevalle metsätilalle isän kanssa tehdyt retket ja myöhemmin hakkuu-, ajo- ja metsänhoitotyöt. Jo keskikoulun jälkeen oli nähtävissä, että Jarmosta tulee Toukolan sukutilan 12. isäntä. Hän kävi ensin Päivölässä maamieskoulun ja kouluttautui vielä sen jälkeen Ahlmanilla maanviljelysteknikoksi. Tulevan vaimonsa Helenan Jarmo tapasi tansseissa Eräjärven Rönnillä kesällä 1970. Rakkaus leimahti ja tiiviin seurustelun päätteeksi häitä tanssittiin Helenan kotona Oriveden Penttilässä kesällä 1973. Toukolan tilan isännyys siirtyi Jarmolle ja Helenalle keväällä 1977. Samoihin aikoihin syntyivät lapset Juha-Pekka ja Mari-Ella.
Isännyyteensä alussa Jarmolla ja Helenalla oli viljeltyä peltoa noin 25 hehtaaria ja metsäalaa lähes 100 hehtaaria. Tuotantoeläiminä tilalla oli lypsylehmiä, sikoja ja kanoja. Vähitellen alettiin hakea erikoistumista ja pitkäaikaista yhteistyökumppania. Sellainen löytyikin omalta paikkakunnalta. Saarioinen Oy:lle viljeltiin ensin perunaa, kunnes vuonna 1984 rakennettiin ensimmäinen 30 000 yksikön kasvatushalli lihabroilereille. Kuljetusalalle lähdettiin 1988 ostamalla kuorma-auto lupineen isä-Jaakolta. Tilan peltopinta-alan kasvaessa myös konekanta kehittyi huomattavasti ja näiden huolto-, korjaus- ja säilytystilaksi rakennettiin lämmin konehalli 1993.
Suomalaisten ruokailutottumusten nopean muutoksen myötä tilan investoinnit ja kehitystyö broilerintuotantoon jatkuivat. Alettiin korvata täysrehua oman tilan kokojyväviljalla, automatiikan avulla säädettiin ruokintaa ja ilmastointia. Vuonna 1998 uusimman hallin valmistumisen myötä tilan kasvatuskapasiteetti oli kasvanut jo 110 000 yksikköön/kasvatuskerta. Peltoalan edelleen kasvaessa rakennettiin 1999 Toukolan mäelle uusi kuivuri. Kesällä 2001 Jarmo toteutti tilalla melkoisen ilmastoteon. Öljylämmityksestä luovuttiin ja rakennettiin kotimaisella uusiutuvalla energialla, puuhakkeella toimiva lämpövoimalaitos tuotanto- ja asuintilojen lämmitykseen. Pari vuotta myöhemmin myös viljan kuivaus liitettiin toimivaksi hakkeella.
Vuonna 2007 oli aika antaa tila lopullisesti nuoren isännän, Juha-Pekan, hoitoon. Kolmen vuosikymmenen aikana Jarmo oli alansa edelläkävijänä kehittänyt tilasta melkoisen monialayrityksen. Tänä aikana viljelyssä oleva peltoala oli kasvanut 10-kertaiseksi ja metsäala 2,5-kertaiseksi.
On ihmisiä, jotka tekevät mitä osaavat ja on niitä, jotka tekevät mitä haluavat. Jarmo kuului tähän jälkimmäiseen porukkaan. Hän oli poikkeuksellisen monipuolinen ja lahjakas. Jarmo pystyi omaksumaan ennakkoluulottomasti uusia asioita, nopeasti ja vaivattomasti. Mitä monimutkaisempi asiakokonaisuus tai ongelma oli edessä, sitä tarmokkaammin hän asian selvitti. Jarmolla oli myös erinomainen kyky hahmottaa laajoja kokonaisuuksia ja yksittäisten tekijöiden vaikutusta kokonaisuuteen. Ihmisenä Jarmo oli helposti lähestyttävä ja omasi kyvyn kuunnella monenlaisia ihmisiä ja mielipiteitä. Hän oli analysoiva ja sovitteleva, usein hankalistakin asioista hän löysi jotain positiivista. Niinpä jo varsin nuorena häntä alettiin kysyä lukuisiin luottamustehtäviin.
Sahalahden kunnan asioita hän hoiti 1980-luvulla muun muassa kunnanhallituksen puheenjohtajana. MTK:n siipikarjajaoston, Pellervo-Seuran ja Kangasalan Osuuspankin arvostettuna luottamusmiehenä Jarmo toimi vuosikymmenten ajan. Merkittävin luottamustehtävä Jarmolle tuli yksityismetsätaloudesta ja sen kehittämisestä. Sahalahden metsänhoitoyhdistyksen hallituksen puheenjohtajan tehtävästä 1986 alkanut ura johti aina Länsi-Suomen metsänomistajaliiton hallitukseen ja MTK:n metsävaltuuskuntaan ja metsäjohtokuntaan saakka. Paikallistasolla Jarmo oli toteuttamassa kaksi metsänhoitoyhdistysfuusiota. Ensin 1992 yhdistyivät Sahalahti, Pälkäne ja Luopioinen mhy Sydän-Hämeeksi. Vuonna 2008 aloitti sitten nykyinen mhy Roine Kangasalan, Kuhmalahden ja Sydän-Hämeen yhdistäessä toimintansa. Tasavallan presidentti myönsi hänelle metsätalousneuvoksen arvon vuonna 2010.
Jarmo Toukolalle osallistuminen yhteisten asioiden hoitoon oli luontevaa ja mieluisaa. Jo sotien jälkeinen lapsuusaika oli opettanut, että mitään ei maaseudulla saanut valmiina ilman omatoimisuutta. Yhteistyön ja talkoiden voima tuli hänelle tutuksi jo varhain. Vuosien mittaan Jarmosta kouliintui myös taitava puhuja. Hän tapasi puhua ilman paperia, mietti sanottavansa huolella, huumoria unohtamatta. Kunniatehtävänään Jarmo hoiti eläkkeellä ollessaan Sahalahden sotaveteraanien puheenjohtajuutta, aina kuolemaansa saakka.
Luonnossa liikkuminen, lapsenlapset ja laaja ystäväpiiri olivat Jarmon sydäntä lähellä. Lastenlasten kanssa käytiin huvipuistoissa, retkiluistelemassa ja laskettelemassa sekä tehtiin metsäretkiä makkaranpaistoa unohtamatta. Kymmenet syksyt hän kulki Pakkalan hirvimiesten kanssa hirvijahdeissa. Metsäalan vaikuttajista koostuvan MC Forest Brothers porukan kanssa ajettiin moottoripyörillä teemaretkiä. Syksyllä 2013 Jarmosta tuli vielä kalamieskin. Kalastusseurue Jäämiesten mukana siimaan kireyttä koetettiin aina Jäämereltä Ahvenanmaalle asti. Kalareissuilla huumori kukki ja välillä saatiin saalistakin.
Vielä sairautensa aikana Jarmo toteutti pitkäaikaisen haaveensa hankkimalla ja entisöimällä nuoruutensa auton, Triumph Heraldin. Tällä käytiin vielä viime kesänä Helena-rouvan kanssa Rönnillä tansseissa. Jarmo eli täysillä ja jaksoi jakaa ystävyyttään ja hyvää mieltä loppuun asti. Suvun päämiestä ja hyvää ystävää kaivaten,
Petri Toukola, veljenpoika
Kaj Lundqvist ja Pentti Rahila, Jäämiesystävät
Hannu Ala-Kapee, ystävä
