Muistokirjoitus

Martti Grönfors teki pitkän kansainvälisen yliopistouran

Martti Grönfors  8.2.1942–11.4.2019

Pitkän kansainvälisen yliopisto- ja tutkijanuran tehnyt Martti Grönfors menehtyi vaikeaan sairauteensa huhtikuussa Pälkäneellä.

Ennen eläköitymistään hän toimi Kuopion yliopistossa sosiologian professorina 1991 lähtien ja sitä ennen Helsingin yliopistossa 1982–1991. Hän väitteli tohtoriksi Britanniassa vuonna 1979. Siellä hän opiskeli myös kriminologiaa ja Uudessa-Seelannissa sosiologiaa ja antropologiaa.

Osan työvuosistaan hän vaikutti ulkomailla. Martti Grönfors osallistui tiiviisti alansa kansainväliseen keskusteluun ja teki monikansallista yhteistyötä useissa tutkimusprojekteissa. 1980-luvulla hän oli keskeisesti tuomassa Suomeen rikossovittelua. Hän on tutkinut muun muassa vähemmistökysymyksiä, oikeudellista antropologiaa, seksuaalisuutta, miesten kysymyksiä, maskuliinisuutta ja väkivaltaa.

Hänellä on laaja kirjallinen tuotanto. Kvalitatiiviset kenttätyömenetelmät on ensimmäisiä suomeksi kirjoitettuja laadullisen tutkimuksen oppaita. Nyt siitä on julkaistu uusi sähköinen versio nimellä Laadullisen tutkimuksen kenttätyömenetelmät.

Hänen teoksissaan käsitellään myös marginaalissa olevia vähemmistöjä kuten romaneja sekä homoseksuaalisuuteen ja ihmisoikeuksiin liittyviä asioita. Pirkanmaan kirjastojen Pikin haku-sanalla löytyy 13 nimikettä ja yliopistojen arkistoista lisää. Tutkijana hän uskoi, että tieto vähentää syrjintää.

Tiedon kaipuu heräsi myöhemmin

Koulupoikana tiedemiehen ura ei vaikuttanut kovin todennäköiseltä. Vanhemmat ottivat Martin pois Pälkäneen yhteiskoulusta ensimmäisen vuoden ja luokalle jäämisen jälkeen. ”Olin pieni tyhmä poika”, Martti muisteli.

Tiedon kaipuu heräsi myöhemmin. Harhalan pojasta tuli kansainvälisesti arvostettu tutkija, joka ei pelkästään kulkenut vallitsevien suuntausten mukana.

Laajasta tuotannosta on syytä vielä mainita tänä vuonna ilmestynyt kirja Maan tapa Sri Lankassa.  Kirjaston kokoelmista löytyy kiehtova kotiseutujulkaisu Kyläelämää Pälkäneellä: Harhalan. Ruokolan, Kollolan, Kaitamon, Ruotsilan ja Äimälän kylien vaiheista kyläläisten kertomana 1987. Teos on satasivuinen ”moniste”, jonka hän teki oppilaidensa kanssa (Helsingin yliopisto).

Martti Grönforsilla oli sekä perheen että työn kautta kiinteät yhteydet Sri Lankaan.  Viimeisessä Martin johdolla 7.4.2005 pidetyssä etnisten vähemmistöjen asemaa koskevassa seminaarissa Kuopion yliopistossa oli alan kotimaisia ja ulkomaisia asiantuntijoita, muun muassa Sri Lankan Colombon yliopistosta professori Siri Hettige.

Erilaisuuden tutkija, viestintuoja valtavirran tuolta puolen edustaa yksityiselämässäänkin tietynlaista erilaisuutta. Hän oli vuosien mittaan oleskellut useissa eri kulttuureissa. Eläkeläisenä hän vietti sydäntalvet Sri Lankassa omistamassaan huvilassa Intian valtameren rannalla seuraten kalastajien nuotanvetoa, lukien ja seurustellen vieraittensa ja kotieläintensä kanssa.

Martti oli väsymätön keskustelija ja pohdiskelija. Ovet olivat auki vieraille sekä Sri Lankassa että Harhalassa. Niinpä osa Pälkäneen kirjapiiristäkin riensi Sri Lankaan talvella 2012. Käsittelimme siellä intialaisen kirjailijan R.K. Narayanin  ainoat suomennetut teokset Kilpimaalarin rakkaus ja Ihmissyöjätiikeri.

Virolaisia ystäviä

Martti kuului kirjapiirin aktiiveihin. Hän kävi myös kirjapiirin Viron retkillä tapaamassa virolaista ystäväpiiriä kesinä 2012 ja 2014 ja osallistui heidän vierailuihinsa Suomessa.

Martti oli tuttu näky  teatteriretkillä ja oli aina läsnä Pälkäne-viikon kirjateltassa ja teltan jatkoilla, joita myös itse järjesti.

Kesäisin Martin kotona Harhalassa oli aina kansainvälinen tunnelma, sillä hän kuului luomutilojen omaan organisaatioon WWOOF (World Wide Oppportunities on Organic Farms). Sen kautta hänellä oli koko kesän ulkomaisia nuoria, kaksi kolme kerrallaan muutaman viikon ja joskus pidemmänkin ajan.

He asuivat, työskentelivät ja jopa opiskelivat Martin opastuksella. Työtä tehtiin lähinnä puutarhassa ruokaa ja majoitusta vastaan. Monen nuoren keitto- ja leipomistaidosta saimme myös me nauttia kesäisillä puutarhakutsuilla. Martti oli loistava isäntä nuorille työntekijöilleen. Monen Suomi-tietous karttui huomattavasti työjakson aikana.

Kirjapiiri Attendossa

Viime kevään viimeisen kirjapiirin pidimme Pälkäneen Attendossa, jonne Martti oli joutunut pitkäaikaisen sairautensa vuoksi. Koska sairaus esti liikkumisen ja vei osan näkökyvystä, kävivät piirin jäsenet lukemassa hänelle vuorotellen nobelisti Kazuo Ishiguron teosta Siintävät vuoret, joka oli silloin käsittelyssä.

Martin oma viimeinen teos Maan tapana Sri Lankassa ilmestyi tammikuussa. Hän lahjoitti sen kirjapiirin jäsenille ja myös Arkkiin, josta sitä on jo paljon lainattukin.

Helmikuussa hoivakodissa juhlimme Marttia ja hänen kirjansa ilmestymistä samppanjan kera. Hänen huoneeseensa ahtautui 17 henkeä. Hän iloitsi juhlasta ja vaihtoi kanssamme ajatuksia kirjastaan.

Martti oli viisas, avulias ja vaatimaton ihminen. Hänellä ei ollut koskaan tarvetta korostaa omaa persoonaansa. Ajatukset olivat tuoreita ja raikkaita. Häntä kuvaa hyvin hieman kulunut ilmaisu  ”suuri humanisti”. Muistelemme häntä lämmöllä. Kaipaamaan jäivät pojan Naftalin perhe ja sisarukset perheineen sekä laaja ystäväjoukko.

Kaija Turunen

FM, kirjapiirin vetäjä

 

 

 

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?