Puuterilunta ja elämäniloa – Antti-Jussi Tiitola in memoriam

Antti-Jussi Tiitola.

Rakas isämme Antti-Jussi Tiitola nukkui pois kotonaan Kangasalan Saarikylissä 24.10.2021. Hän oli syntynyt Hämeenlinnassa vuonna 1936. Vanhempien perintönä tullut liikuntainto ja lämmin sosiaalisuus määrittivät Antti-Jussin elämän. Hän otti vauhtia jo lapsena laskemalla polkuautolla Pyynikin näkötornilta Satamakatua pitkin Laukontorille.

Koululaisena Tiitolan alla olikin jo motocrosspyörä ja alamäessä slalom-sukset, ja iän karttuessa hän osallistui molemmissa lajeissa kansainvälisen tason kilpailuihin 1950-luvun Euroopassa. Seuraavan vuosikymmenen alussa hän tapasi työpaikallaan Wärtsilä Oy:ssä sihteeri Marjo Sievän ja solmi elinikäisen avioliiton. Pariskunnan aamun rutiineihin kuului aina kävelylenkki koirien kanssa rantametsässä sekä pulahdus Roineeseen kesät, talvet.

Isällä oli taiteellista herkkyyttä. Vuosikymmeniä hän rakensi vaimonsa maalauksiin kehykset, kävi konserteissa ja teatterissa ja luki laajasti kaikenlaista kirjallisuutta. Lukuiset työmatkat Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan kasvattivat tarkkamuistisen ja valovoimaisen seuramiehen, jolle ominaista oli insinööriksi hiukan boheemi ote elämään. Se kilpistyy leikilliseen tapaan tulkita jo lapsuudessa syntynyttä lempinimeä Naku lyhenteeksi sanoista ”Not Any Kind of Uniform”.

Tiitola osallistui Kangasalan kunnallispolitiikkaan 90-luvulla sitoutumattomien riveissä toimien valtuutettuna ja yhden kauden myös kunnanhallituksessa. Tinkimätön optimismi ja vetoaminen yksilön vastuuseen otti paremmin tulta muilla elämänalueilla.

Suuri suku sekä kyläyhteisö olivat isälle tärkeitä. Istuin lapsena hänen kyydissään soutuveneessä, kun kiersimme mökit ja talot keräten nimiä listaan Saarikylien Nuorisoeuran ”uudelleenlämmittämiseksi”. Syntyivät Saarikylien Urheilusunnuntai ja Ympärijuoksu. Innokkaana talkoolaisena hän uurasti vasara kädessä myöhemmin myös Saarikylien kansakoulun yhteisössä. Alueen kehittäminen innoitti häntä vuosituhannen vaihteessa, ja legendaarinen Saarikylien retkiluistelurata, jolla saattoi kiitää vaikkapa hänen kehittelemillään retkiluistimilla, on yksi hänen keksinnöistään ja talkookohteistaan. Radan auraamisella hän vuosikaudet aloitti viikonloppuaamunsa.

Lumi oli Antti-Jussi Tiitolan rakkain elementti ja temmellyskenttä. Hänen ensimmäinen yrityksensä Tiitola Oy teki pioneerityötä lasikuituvalmisteisten murtomaahiihtosuksien kehittämisessä, tehtaili Titan-laskettelusuksia ja loi myyntiennätyksiä rikkoneen Titan-jääkiekkomailan. Karhu-Titan Oy:n tuotekehitysjohtajana hän loi nykyäänkin kaupasta löytyvän retrotuotteen Karhun ilmatyynylenkkarin ja kehitti tuotantoon telemark-suksia löydettyään lajin Pohjois-Amerikasta. Vehoniemenharjun Punamultalukon kotikutoinen telemark-hiihtokisa oli aikanaan yksi hänen kevättalvien ilonpäivistään. Viime talvena hän sairaudestaan huolimatta keräsi vielä satoja murtomaahiihtokilometrejä lähiluonnossa.

Tiitola toimi loppuun asti urheiluvälineiden kehittäjänä, ja 2000-luvun hittikeksintö on ollut karvapohjasuksi ja vaelluskenkäside, joita tuotetaan Kangasalla vuosittain tuhansia pareja.

Rakkaus luontoon eli Antti-Jussissa sitkeänä, ja muutettuaan Tampereelta Saarikyliin 1980-luvulla hän perusti puutarhan, jonka sato muodosti ison osan perheen ravinnosta. Lihansyönti ei enää tullut kuuloonkaan itse palvattua pääsiäis- ja joululammasta lukuun ottamatta. Hän karsasti eläinten alistamista ja esineellistämistä ja seurasi läheltä sekä kannatti vihreän liikkeen syntyä ja sen ”ekosiiven” edesottamuksia. Hän kiersi vuosittain myymässä kalaa ystävänsä Pentti Linkolan kanssa kuljettajana toimien. Oman kasvimaansa tuotteita, etenkin maineikkaita valkosipuleita, hän myi Saarikylien Heikin Leivän kesätorilla, joka oli kaikkiaan hänelle mieleinen kylähengen ja tapaamisten tanner.

Meille tyttärille jäi Saarikyliin isän suunnittelemat talot, joiden rakentamisessa ja polttopuutalkoissa hän oli aina johtotähtenä. Kahdesti vuodessa koko ”klaani” karvapohjahiihti tai vaelsi Naku-vaarin etsimillä reiteillä, ja kahdeksalla lapsenlapsella oli tehtävää pysyäkseen vauhdissa mukana. Perheen lukuisista yhteisistä juhlista merkittävimmäksi jäi 80-vuotisjuhla, jonka isä kanssamme järjesti äidille kesällä. Juhlapuhe sydämen valitulle oli yksityiskohtainen ja rakkauden täysi.

Isän jäljillä olemme kasvaneet nautiskeleviksi luontoliikkujiksi, ja meloessa hänen kehittämällään kajakilla Roineella ympäristön ihmeellisyys täyttää mielen. Pääsee takaisin lapsuuden avainkokemukseen: kesäpaikan täydelliseen luonnon harmoniaan, jonne isä aina kiireiden keskellä palasi maailmalta perheen ja suvun pariin, näytti sammakonkudun, kuljetti kesäaamun kasteessa ja opetti yhdessä äidin kanssa parhaat ruokasienet.

Terveen ja huippukuntoisen miehen taistelu syöpää vastaan alkoi tammikuussa. Isä ei valittanut, vaan näki edelleen asioissa hyviä puolia. Hän kuvaili viimeisinä aikoinaan sädehoitokoneen teknistä taituruutta ja kehui sairaalan henkilökuntaa. Aivan loppuvaiheessa hän vastasi kysymykseen, miltä tuntuu. Hyvältä, koska te olette kaikki täällä. Sunnuntain vastaisena kuutamoyönä isä nukkui ikiuneen. Joutsenet rantapellolla huusivat naapurille hyvästejään avoimesta ikkunasta.

Antti-Jussi Tiitola olisi 3.11. täyttänyt 85 vuotta. Häntä hyvästelevien sukulaisten ja ystävien joukko on suuri, ja he olivat hänelle tärkeitä.

Ulriikka Tiitola (kirjoittaja)

Reetta Vuorio ja Saara Tiitola

 

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?