Hhmm, miksihän metsänhoitoyhdistyksen uusi metsäasiantuntija näyttää niin tutulta, on moni metsänomistaja saattanut miettiä tänä keväänä Pälkäneellä. Metsäasiantuntija on nimeltään Liisa Hurskainen, joka on tuttu myös LP Kangasalan Mestaruusliigajoukkueen pelaajana. Aktiivisen peliuransa hän lopetti muutama vuosi sitten.
– Täytyy myöntää, että en ole ihan hirveästi seurannut lentopalloa oman peliurani jälkeen, vaikka Kangasalan otteista olen pitänyt itseäni kärryillä. Jotenkin pelien seuraaminen tuntuu edelleen vähän haikealta ja herkästi iskee sellainen ajatus pintaan, että olisiko pitänyt satsata pelaamiseen vielä enemmän, lentopallokentillä yleispelaajana viihtynyt Hurskainen sanoo.
Lähes samaan hengenvetoon hän jatkaa, että tietää moisen pohdinnan olevan turhaa: Kangasalan-vuodet toivat SM-hopeaa ja -pronssia sekä Suomen cupin kultaa ja hopeaa.
Metsäalalle Hurskainen haki opiskelemaan vielä lentopallouransa aikana.
– Tuolloin tein kaikki päätökset koulun ja töiden suhteen lentopallo edellä. Tiesin haluavani Tampereen ammattikorkeakouluun opiskelemaan. Ensisijaisesti hain fysioterapeutin opintoihin, mutta metsätalous tuli hyvänä kakkosena ja siihen myös opiskelupaikka aukesi.
Ammattikorkeakoulun penkeillä Hurskainen huomasi olevansa jossain määrin epätyypillinen metsätalouden opiskelija: hänen perheellään ei esimerkiksi ollut omaa metsää, minkä kautta metsänhoito olisi tullut hänelle tutuksi.
– Luonto ja metsä ympäristönä kiinnostivat kuitenkin kovasti. Opiskelujen alussa ajattelin, että yritän hakea fysioterapeutin opintoihin vielä uudelleen, mutta nopeasti huomasin, etten halua vaihtaa alaa enää mihinkään. Metsätalous on tosi mielenkiintoinen ja monimuotoinen ala, jossa riittää opeteltavaa koko ajan. Yhteiskunnassamme metsä on tärkeä, sillä se tuottaa energiaa ja paperia, mutta samalla pitää miettiä asioita luontokadonkin kannalta.
Toimistolla Luopioisissa
Metsätalousinsinööriksi valmistuttuaan Hurskainen on työskennellyt Luonnonvarakeskuksessa valtion metsien inventointi -tutkimuksessa. Metsänhoitoyhdistys Roineessa hän aloitti huhtikuun puolessa välissä. Työn pääpaino on metsäneuvonnassa metsänomistajien etu mielessä. Tavallisia ovat esimerkiksi yhteydenotot, joissa kysellään, mitä voisi tehdä tilan metsälle, jolle ei ole vuosiin tehty mitään. Näin keväisin metsäasiantuntijoita työllistävät paljon myös kyselyt taimikoiden hoidosta ja taimien istutuksesta.
– Puukauppaan liittyvät asiat ovat toistaiseksi itselleni vielä hieman vieraampi osa-alue, mutta hiljalleen otan sitäkin puolta haltuuni.
Hurskainen asuu miehensä kanssa Tampereen Hervannassa, josta hän hurauttaa autolla Luopioisten toimistolle vähintään kolmesti viikossa. Osan työstä pystyy hoitamaan etänä.
– Tosi mukavasti työt ovat lähteneet käyntiin. Toimistolla on aina joku, jolta voi kysyä, jos jokin askarruttaa. Myös asiakkaat ovat olleet tosi mukavia ja heidän kanssaan on jo syntynyt hyviä keskusteluja.
