Pälkäneen valtuustokausi alkoi neljä vuotta sitten säästöpaketin laatimisella. Samoin nyt.
Tällä kertaa lautakunnat otettiin mukaan säästöpaketin kasaamiseen heti alkumetreillä, joskin kiireisellä aikataululla. Tämän ansiosta paketti läpäisi ensimmäisen testinsä, viikonlopun valtuustoseminaarin.
Päättäjät eivät kyseenalaistaneet säästötarvetta tai yrittäneet siirtää omalle hallinnonalalle sälytettyjä säästöjä muualle. Neljässä vuodessa kriisitietoisuus on kasvanut, ja jokainen tiesi jo vuosi sitten ehdolle ryhtyessään, että edessä on ikäviä päätöksiä.
Neljä vuotta sitten vanhat kuntarajat vaikeuttivat paketin rakentamista. Kyläkoulusota päättyi pattitilanteeseen, koska säästöjä olisi pitänyt tehdä tasapuolisesti vanhan kunnanrajan molemmin puolin. Lopulta valtuusto ei halunnut lopettaa edes niitä, jotka olisi saatu valtuustossa läpi.
Nyt yritetään uudelleen, josko entiset kunta- ja kylärajat voitaisiin unohtaa ja välttämättömät säästöt tehdä.
Miljoonasäästöjä ei saada aikaan ilman kipeitä ratkaisuja. On helppo ennustaa, että eniten peistä väännetään jälleen kyläkouluista.
Neljä vuotta sitten kylät eivät ajautuneet toisiaan vastaan, vaan löysivät toisensa ja puolustivat yhdessä kyläkouluja. Nyt on vaikeampi rakentaa tällaisia rintamalinjoja.
Viime valtuustokaudella suljettiin ainoastaan Salmentaan koulu. Sen oppilaat ovat nykyisin tyytyväisiä Kostian ja Epaalan oppilaita. Lisäksi Luopioisten yläasteen oppilaat siirtyivät naapurissa olevalle Anna Tapion koululle.
Säästöpaketissa ei oteta vielä kantaa kuumimpaan koulukysymykseen. Lukion oppilasmäärä on puolittunut muutamassa vuodessa, mutta kulut ovat pysyneet jokseenkin ennallaan.
Sisäilmaongelmista kärsineellä koululla pitäisi ryhtyä isoihin remontteihin. Niistä päätettäessä olisi hyvä tietää, tarvitaanko tiloja myös lukiolaisille.
Pälkäne ei ole ainoa kunta, joka tekee kovia säästöjä. Pälkäneen tilanne alkaa kuitenkin muistuttaa kymmenen vuoden takaista Kuhmalahtea. Suuren osan palveluista tuottavat naapurikunnat ja kuntayhtymät. Siksi kunnan liikkumavara kapenee kaiken aikaa.
Pälkäne ei ole suuren kuntaremontin ytimessä, vaan tällä hetkellä valtiovalta näkee suuremmaksi ongelmaksi kehyskunnat, jotka imevät elinvoimaa keskuskaupungeista. Jos Tampere nielaisee Kangasalan, tilanne ei ole ohi Pälkäneenkään osalta. Urjalassa vilkuillaan jo Pälkäneen suuntaan, sillä se toisi tarvittavat asukkaat, jotta eteläisen Pirkanmaan uusi kaupunki yltäisi tavoiteltavaan 50 000 asukkaan väestöpohjaan.
