Kurkistuksia tarinoiden taakse

Tuija Halttusen mukaan uskottava ja nautittava elokuva syntyy vahvoista henkilöhahmoista ja jäntevästä dialogista. – Dokumenttitaustani on saanut minut erityisen herkäksi dialogin aitouden suhteen. Viime aikoina olen nauttinut esimerkiksi Matti Kassilan Komisario Palmu-elokuvien dialogista, joissa myös vahva näyttelijäntyö tukee Waltarin tekstiä, sekä käsikirjoittaja Pekko Pesosen dialogista, jota voi kuulla esimerkiksi Dome Karukosken Napapiirin sankareissa. 

Kangasalla asuva Pirkanmaan elokuvataiteen läänintaiteilija Tuija Halttunen sanoo olevansa käsittämättömän huono muistamaan elokuvien repliikkejä.

– Aivoni ovat rakentuneet siten, että hahmotan helpommin kokonaisuuksia kuin yksityiskohtia. Sen sijaan minulla on tarkka kuvamuisti. Muistan elokuvista usein lyhyitäkin kuvavälähdyksiä, yli 15 dokumenttielokuvaa ohjannut Halttunen kertoo.

Huonon repliikkimuistinsa vuoksi Halttunen ei aio ottaa osaa 7. maaliskuuta Tampereella järjestettävään repliikkikaraokeen, jossa lausutaan repliikkejä kotimaisista elokuvista.

Sen sijaan yleisön puolelta Halttusen saattaa löytää.

– Mutta kuten sanottu, tuskin edes yritän ryhtyä arvailemaan mistä elokuvista lausutut repliikit ovat lähtöisin, Halttunen hymyilee.

 

Avoin kaikille

Halttunen on yksi niistä henkilöistä, jotka ovat olleet suunnittelemassa Tampereella 6.–7. maaliskuuta järjestettävää kaksipäiväistä Script Tampere -elokuvafestivaalia, jonka yksi tapahtuma repliikkikaraokekin on. Taiteen edistämiskeskuksen, jonka Pirkanmaan toimipisteessä Halttunen työskentelee, lisäksi festivaalin suunnittelussa mukana ovat olleet Suomen Näytelmäkirjailijaliitto ja Tampereen elokuvajuhlat.

Halttusen mukaan käsikirjoitusfestivaalille on jo pitkään ollut tilausta.

– Käsikirjoittajat tekevät paljon töitä omissa oloissaan. Siksi heidän on tärkeä päästä verkostoitumaan ja tapaamaan kollegoita.  Pääasiallisesti tapahtuma on suunnattu alan ammattilaisille, mutta lipun voivat ostaa kaikki, jotka ovat kiinnostuneita elokuvista ja käsikirjoittamisesta.

Kahden päivän aikana Tampereen Hällä-teatterissa tullaan kuulemaan useita suomalaisten huipputekijöiden luentokokonaisuuksia. Esimerkiksi torstain seminaarissa työnkuvaansa valottaa kahdeksan ajankohtaista elokuva- ja tv-käsikirjoittajaa. Paikalla on esimerkiksi Vain elämää -sarjaa käsikirjoittava Noora Räisänen sekä pian nelosella alkavaa Mustat lesket -tv-sarjaa käsikirjoittanut Laura Suhonen. Niin ikään seminaarissa kuullaan Anna Dahlmania, joka käsikirjoittaa Siskonpeti-komediasarjaa.

– Script Tampere hakee alusta alkaen mahdollisuutta kansainväliseen yhteistyöhön. Siksi festivaalin vieraaksi saapuu myös maailman suurimpiin kuuluvan käsikirjoitusfestivaalin London Screenwriting Festivalin johtaja Chris Jones. Jatkossa tapahtuman on tarkoitus laajentua yhteispohjoismaiseksi vuosittaiseksi tapahtumaksi, Halttunen kertoo.

Festivaalin yhteydessä Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry lahjoittaa 5000 euron arvoisen Sylvi-palkinnon viime vuoden parhaasta elokuvakäsikirjoituksesta. Palkinnon jakaa tänä vuonna Jörn Donner. Parhaasta elokuvakäsikirjoituksesta ehdolla ovat Johanna Vuoksenmaa (21 tapaa pilata avioliitto), Matti Kinnunen (Miss Farkku-Suomi) ja Jari Olavi Rantala (8-pallo.)

 

Terapiana fiktiota

Halttunen tietää, että varsinkin aloittelevien käsikirjoittajien on äärimmäisen vaikea saada käsikirjoituksiaan läpi.

– Monilla ohjaajilla on omat luottokäsikirjoittajansa, joiden kanssa he tekevät säännöllisesti työtä. Käsikirjoittamisen prosessi on usein pitkä, ja on tärkeää, että ohjaaja ja käsikirjoittaja tulevat toimeen keskenään. On niitäkin tapauksia, joissa ohjaajan ja käsikirjoittajan välit ovat tulehtuneet niin pahoin, että koko yhteistyö on pitänyt lopettaa.

Halttunen sanoo kuitenkin uskovansa vilpittömästi, että tuottajat ja ohjaajat etsivät alituiseen hyviä käsikirjoituksia.

– Vaikka onhan tässä sellainen ristiriita, että siinä kun tuottajat toisinaan väittävät, ettei hyviä käsikirjoituksia kirjoiteta, ihmettelevät käsikirjoittajat samaan aikaan sitä, mikseivät hyvät käsikirjoitukset koskaan päädy tuotantoon.

Dokumenttielokuvia ohjaava Halttunen paljastaa itsekin kirjoittavansa fiktioon perustuvia käsikirjoituksia.

– Se on sellaista terapiaa näiden tosielämän dokumenttien rinnalla. Tälläkin hetkellä kirjoitan muutamaakin eri käsikirjoitusta.

Itse hän ei kuitenkaan usko ryhtyvänsä ohjaamaan pitkiä fiktioelokuvia.

– Elämä on niin ihmeellistä, että dokumenttien tekeminen riittää minulle oivallisesti.

 

Videotaidetta hoitokoteihin

Läänintaiteilijana Halttunen tekee hommia viimeistä vuotta. Hän mainitsee kaksi paraikaa meneillään olevaa hanketta, joista on kehkeytynyt hänelle äärimmäisen rakkaita. Liikkuvat-hankkeessa videotaidetta viedään gallerioista pirkanmaalaisiin dementiahoitokoteihin.

– Videotaide ei ole tarinavetoista, ja sopii siksi hyvin myös muistisairaiden  katseltavaksi ja koettavaksi. Hoitokodeissa on koettu paljon hienoja hetkiä. Erityisen hyvin muistan taiteilija Henrietta Lehtosen kissavideon, josta katsojat innostuivat niin paljon, että he veivät kissoille ruokakulhoja valkokankaan eteen, Halttunen hymyilee.

Toinen Halttuselle rakas hanke on SPR:n kanssa yhteistyössä tehtävä osallistavan elokuvan hanke, jossa vastaanottokeskusten asukkaat pääsevät itse tekemään elokuvia käsikirjoittamisesta alkaen.

– Erityisen hienoa tässä prosessissa on se, että eräs nuorimies sai elokuvan tekemisen aikana niin oleskeluluvan kuin myös assistentin hommia uusissa videopajatuotannoissamme, Halttunen mainitsee.

 

Script Tampere -käsikirjoitusfestivaali Tampereella Hällä-näyttämöllä 6.–7. maaliskuuta. Lisää tietoa festivaalista löydät Tampereen elokuvajuhlien sivuilta: http://www.tamperefilmfestival.fi

 

 

 

 

 

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *