Säästöpaketit ovat arkea

Talouden tasapainotus alkaa olla kunnissa jatkuvaa työtä. Uusi säästöpaketti laaditaan kerran valtuustokaudessa.

Pälkäneellä keskityttiin seitsemän vuotta sitten etenkin vanhainkoteihin ja kyläkouluihin. Luopioisten vanhainkoti muutettiin palvelutaloksi, mutta pienen kansanliikkeen vuoksi alakouluja ei keskitetty suunnitellulla tavalla.

Kouluverkkoa karsittiin vasta seuraavassa, kolmen vuoden takaisessa säästöpaketissa. Tosin Laitikkalan ja Epaalan koulujen taival päättyi ennen kaikkea oppilaspulan vuoksi.

Kuluvasta valtuustokaudesta tulee poikkeuksellinen, sillä sen aikana laaditaan jo toista säästöpakettia. Syynä ei ole niinkään talouden kurjistuminen, vaan ennemminkin kunnan uusi tilanne ja uudet tekijät.

Viimeisen säästöpaketin jälkeen sosiaalitoimi on siirtynyt Kangasalan hoidettavaksi. Lisäksi on tehty kuntaliitosselvitys, jonka yhteydessä kunnan toiminnot käytiin perusteellisesti läpi.

Kunnanjohtaja ja käytännössä koko kunnantalon yläkerran väki on vaihtunut. Uusien tekijöiden mukana on tullut uutta osaamista ja näkemystä. Monta asiaa voitaisiin organisoida järkevämmin.

Kamreerin sijaisen tai kohta valittavan hallintojohtajan on paha ruveta laittamaan organisaatiota uuteen uskoon. Talouden tasapainotus tarjoaa työkalut siihen.

 

Pälkäneen ei tarvitse kutsua ulkopuolista saneeraajaa tekemään kiusallisia päätöksiä, sillä kunnanhallitusta johtaa maan johtava asiantuntija tällä saralla. Eero Laesterästä tuli tehtävänsä myötä myös talouden tasapainotustyöryhmän vetäjä. Kunnanhallituksen puheenjohtajan lisäksi työryhmään nimettiin valtuuston ja valtuustoryhmien puheenjohtajat.

Säästöpaketti oli ilmassa jo loppuvuodesta, kun valtuusto hyväksyi kuluvan vuoden budjetin ja samalla myös liikuntahallin rakentamisen. Osa päättäjistä olisi asettanut hallin rakentamisen ehdoksi, ettei palvelurakenteeseen kosketa vuosien 2016–2018 aikana.

Palvelurakenteesta ollaan erityisen huolissaan Luopioisten suunnalla, josta perussuomalaisten ehdotuksen taakse lähtivät Juha Soukkio (kesk), Olavi Seppälä (kok) ja Perttu Pohjanperä (vas).

Luopioisten päättäjät kritisoivat säästötyöryhmää viimeviikkoisessa valtuustossa jo etukäteen palveluiden alasajosta. Eero Laesterä kuitenkin korosti, että kyse on enemmänkin joidenkin asioiden uudelleen organisoimisesta, eikä palveluihin puuttumisesta.

 

Jos talouden tasapainotus tehdään maltilla, siihen kannattaa myös suhtautua maltillisesti. Prosessilla tai sen kritisoimisella ei kannata pilata kunnan myönteistä imagoa.

Pälkäne on saanut viime vuosina naapureiden silmissä lähes onnelan maineen. Kunnasta on tullut suuri sivukylien ystävä pelkästään sillä, ettei se ole lakkauttanut viimeisiä kyläkouluja.

Kouluilla ei pystytä tekemään juurikaan muutoksia ilman isoja investointeja. Niitä saattaa tosin olla edessä joka tapauksessa, sillä Kirkonkylän koululla Luopioisissa odotetaan pelonsekaisin tuntein uusimman sisäilmatutkimuksen tuloksia. Alakerran ja kosteuseristyksen korjaukset tehtiin ehkä liian myöhään.

Kommentit (2)

  1. Hanna Heino

    Hullun hommaa… Kyläkoulut lopetettiin (muka) oppilaspulan vuoksi. Nyt Kostia on nuijittu niin täyteen ettei sisään mahdu kenkälusikallakaan. Olisiko niin että oppilaita olisi voinut kuljetella myös sinne kyläkoulujen suuntaan eikä aina vain sieltä poispäin? Muista en mene sanomaan mutta sen tiedän, ettei ainakaan Epaala oppilaspulaan voinut kaatua kun oppilasmäärä tiettävästi oli aina yli 30. Jos isommat oppilaat voivat opiskella kieliä kolmen hengenkin ryhmissä, niin en oikein ymmärrä miten oppilaspula liittyisi mitenkään keskusteluun pienistä kyläkouluista.

  2. Paavo Mustonen

    Päätoimittaja olisi itsekin voinut hieman avata tuota ” organisoida järkevämmin”, koska teksti antoi viitteitä, että hänellä on asiassa mielipiteitä. Muutoin koko juttu jää tyhjän päälle. Onko kunnan organisaatiossa päällekkäisyyksiä tms jotka täytyisi purkaa? Lakisääteiset tehtävät täytyisi kuitenkin suorittaa, eivätkä normienpurkutalkoot valtakunnankaan tasolla ota tulta alleen. Onko jossain henkilöstöä liikaa tehtäviin nähden? Tuokin olisi veronmaksajana mukavaa tietää. Rautajärveläisenä olen kiinnittänyt huomioni sellaiseen, että monet kylien puolustajista eivät todellisuudessa käytä kylien palveluja. Ei yksi kyläkoulu kylää pelasta, ja näyttääkin siltä, että kaksilla rattailla ajellaan. Kyläkoulu ei kosketa omaa lompakkoa, joten koulua on helppo puolustaa. Palvelujen ja tuotteiden osalta monet äänestävät lompakollaan, tai jollain muulla syyllä.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?