Kaivanto kääntää katseen

Kangasala suuntautuu entistä tiiviimmin kohti Tamperetta. Parhaillaan rakennetaan uusia asuinalueita kaupungin rajan tuntumaan, ja suunnittelussa varaudutaan jo seuraavaan suureen harppaukseen.

Kangasala odottaa malttamattomana, että lentokentän ja Hervannan Orivedentiehen yhdistävä uusi kehätie alkaa rakentua. Se kääntää kaupunkiseudun polttopisteen Ylöjärven yritysalueilta Kangasalle.

Kangasalla tiedetään, että kehäteiden varret muuttuvat pian yrityspuistoiksi, joiden taakse asuinalueet levittäytyvät. Kehätie ei kuitenkaan etene kaupunkiseudun kärkihankkeena, koska Tampereen panokset ovat omissa jättihankkeissa.

Jos ratikoista, areenoista ja muista monumenteista edes puolet toteutuu, jää parkkihallistaan vuosikymmenestä toiseen kiistelevä Turku lopullisesti taakse. Tampereesta tulee Suomen kakkoskeskus, joka haastaa monella saralla myös pääkaupunkiseudun.

Tästä kehityksestä pääsevät nauttimaan myös kehyskunnat. Rakentaminen on jo vilkastuttanut kysyntää Kangasalla. Pälkäneelle buumit rantautuvat pienellä viiveellä ja hieman laimentuneena.

Pälkäne on varautunut kasvuun paremmin kuin koskaan aiemmin. Satojen kaavoitettavien tonttien myyminen vie kuitenkin vuosikymmeniä. Jos ne käyvät nopeasti kaupaksi, Kangasalan rakennusmaa on loppunut tai hinnoiteltu tavallisen palkansaajan ulottumattomiin.

 

Kaivanto kääntää Kangasalankin katsetta toiseen suuntaan. Ainutlaatuisen järvenranta-alueen tulevaa käyttöä on jo ryhdytty ideoimaan, sillä sairaanhoitopiiri ei enää tarvitse entistä psykiatrista sairaalaa. Reilut 22 hehtaaria ja 12500 kerrosneliömetriä mahdollistavat melkein mitä vain.

Pikonlinnan kehittäminen on tarjonnut hyviä kokemuksia entisen sairaalan uudesta elämästä. Jotain vastaavaa aletaan viritellä myös Kaivantoon.

Kunta linjasi heti alkajaisiksi, ettei alueelle haluta laajamittaisesti uutta asutusta. Paikka on liikenteellisesti hankala, eikä lähellä ole asukkaiden tarvitsemia palveluita.

Sen sijaan ympäriltä löytyy suojeltuja harjuja, kansallismaisemia ja ainutlaatuisia matkailukohteita. Automuseon, Mobilian ja Kisarannan muodostama kokonaisuus täydentyi entisestään, kun Willa Kosmoksen paikalla avasi Vehoniemen Alamaja.

 

Kaivannosta huolimatta Kangasalan kehityspanokset suuntautuvat pääosin päinvastaiseen suuntaan. Kaivannon ja Pelisalmen takaista maaseutua ei lasketa kaupunkiseutuun, jota pyritään tiivistämään entisestään. Maaseutu saa toimia kaupunkiseudun virkistys- ja matkailualueena.

Luopioisista lähtenyt Tavastia Lakeland on esimerkki siitä, että sivukulmia voi kehittää kunta- ja lääninrajoista piittaamatta. Hanke markkinoi seudun luontomatkailukohteita myös maanrajojen ulkopuolelle, sillä ne tarjoavat kansainväliselle matkailijalle yllin kyllin eksotiikkaa.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?