Reilut 20 vuotta vireillä olleen tekopohjavesihankkeen kohtalo on ollut viimeiset puolitoista vuotta Vaasan hallinto-oikeuden käsissä. Osa vedenhankintayhtiön osakkaista olisi tyytynyt lupahakemuksen hylänneen aluehallintoviraston ratkaisuun.
Osa osakaskunnista haluaisi myös eroon koko yhtiöstä. Tekopohjavedelle ei ole enää ollut vuosiin tarvetta, koska kaupungit ovat uusineet vesilaitoksensa.
Kun yhtiötä ei ole lakkautettu, se jatkaa elämäänsä ja toteuttaa sille annettua tehtäväänsä: Tavase valitti lupapäätöksestä Vaasan hallinto-oikeuteen, joka tuomaroi ympäristöjupakoissa koko maan alueella.
Kangasalan ja Pälkäneen viimeviikkoinen katselmus oli harvinaisen kallis ulkoilupäivä. Neljän hallinto-oikeustuomarin lisäksi harjuja ja rantoja kiersi parikymmentä kallispalkkaista juristia, konsulttia ja muuta asiantuntijaa. Lisäksi mukana oli paikallisia maanomistajia ja heidän edustajiaan.
Hallinto-oikeuden jalkautuminen lisää luottamusta oikeuteen. Jokainen asianosainen näkee, etteivät ratkaisuja tee kasvottomat byrokraatit, vaan tapauksesta aidosti kiinnostuneet asiantuntijat, jotka ovat ennenkin törmänneet mustaa valkoiseksi puhuviin konsultteihin ja otsasuonet pullollaan kiivaileviin isäntiin. Jokaiselle käy myös selväksi, miten laaja, monisyinen ja vaikeasti hahmottuva vyyhti oikeusoppineilla on ratkottavanaan.
Katselmuksen seuraaminen vaati melkoista asiantuntemusta, sillä kaikki osapuolet nostivat esiin spesiaaleja yksityiskohtia.
Hankkeiden kiivailla vastustajilla on tapana tehdä salaliittoteoriaa lähenteleviä johtopäätöksiä. Tavasen viritelmät puolestaan tuntuvat lähes fantasialta. Eivätkä yhtiö ja sen huippukonsultit selvinneet paljon paremmin: hermoilevat asiantuntijat sekoittivat iloisesti vuosia ja vuorokausia, kuutioita ja litroja.
Mutta faktat ja yksityiskohdat eivät olleet katselmuksen tärkeintä antia. Ne ovat olleet jo kauan hallinto-oikeuden pöydällä. Paljon olennaisempaa oli iso kuva.
Siitä jäi Keiniänrannan osalta varsin hämmentävä kuva. Tavase selosti vakavissaan, miten tuolta lirautetaan harjuun hieman lisää vettä ja toisaalta pumpataan varovaisemmin, jotta pohjavettä tihkuu entiseen tapaan Natura-alueelle.
Pälkäneläisittäin Tavasen suurimmat haitat tulisivat harjuun ja rajoitukset koko keskustaan. Haittoja oikeudessa punnittaessa pälkäneläiset häviävät kuitenkin Natura-alueen kasveille.
Pälkäneellä Natura-alueelle aiheutuvat haitat mitataan vesikuutioissa, jotka vaikuttavat pohjaveden kautta Keiniänrantaan. Kangasalan harjuissa haitat lasketaan selkeämmin vesitehtaan alle jäävissä aareissa ja hehtaareissa.
Kangasalan Natura-alueilla Tavase yrittää laskea heikennyksiksi vain kapeat huoltotiet ja kaivojen paikat. Suojelualueet omistava metsähallitus puolestaan katsoo, että Natura-arvot heikentyvät koko Tavasen varaamalla alueella. Yhtiö voi sille varatulla alueella etsiä parhaat kaivon paikat ja rakentaa uusia, kun edelliset tukkeutuvat. Tai jos kaivoimeytys ei toimikaan, siirtyä sadetukseen tai allasimeytykseen.
Natura-haittojen laskentatapa on lupaprosessin kannalta olennainen asia. Jos vaikutukset Natura-alueisiin ovat merkittävät, lupia ei voida myöntää.
Kulku-urien tai kaivoaukkojen leveydestä vääntäminen on tämän linjauksen rinnalla joutavaa puuhaa. Tavasella ei ole yhtäkään kaivuria tai poraa. Se ei voi tietää, kuka urakat saisi ja millaisilla koneilla se harjuun saapuisi mellastamaan.
Viimeisimmät kommentit