Rajojen palautus

Aikaansa seuraava ihminen aina sitä mieltä, että parhaillaan eletään käännekohtia. Kun saadaan hieman etäisyyttä tapahtumiin, tämän päivän mullistukset kutistuvat historiankirjojen sivulauseiksi. Ajan tuulia on vaikea haistaa, kun hengittää itse samaa ilmaa.

Tällä hetkellä ajatellaan, että päättyvä vuosi muutti maailmaa olennaisesti, koska Amerikan presidentiksi valittiin Donald Trump tai englantilaiset päättivät erota EU:sta. Esimerkiksi Helsingin Sanomien kakkosaukeamalla kävi USA:n presidentinvaaleja seuranneen kuukauden aikana korkeintaan kerran niin, ettei pääkirjoituksista tai kolumneista yksikään käsitellyt Trumpia. Vaalien alla juttuja oli vielä enemmän, koska nykymediassa tehokkaimmin leviävät päättömimmät möläytykset.

Vaalien jälkeisessä itseruoskinnassa mediat keskittyivät ihmettelemään, mikseivät äänestäjät uskoneet niiden levittämää tietoa Trumpista tai Britannian EU-erosta. Rivien välissä lukee, että ihmiset äänestivät väärin.

 

Maailma elää seuraavat neljä vuotta maailmassa, jonka vaikutusvaltaisinta valtiota johtaa värikäs ja arvaamaton hahmo. Euroopankin vakaus on taakse jäänyttä elämää. Britannian EU-ero ei tiivistä yhteisöä, vaan sitä haastetaan joka laidalla.

Sekä Trumpin että EU-eron äänestäjät vastustavat globaalia maailmaa. Siitä nautittiin niin kauan kun rajojen poistaminen tarkoitti edullisempia tuotteita. Mutta tavaran lisäksi myös tuotanto alkoi siirtyä edullisempiin paikkoihin. Kertaalleen lakkautettuja tehtaita ei enää saada takaisin. Niistä työttömäksi jääneiden mitta täyttyi, kun tuotteiden ja tuotannon lisäksi myös ihmiset alkoivat liikkua vapaasti. Ensin kuljettiin työn, sitten turvan perässä.

Globaali maailma on nostanut elintasoa ennen kaikkea Aasiassa. Lisäksi rajaton maailma tarjoaa mahdollisuuden rajattomaan rikastumiseen. Vaikka vaurautta on jaettu entistä tasaisemmin, maailmaan on syntynyt ökyrikkaiden joukko, joka ei piittaa yhteisistä säännöistä eikä maksa veroja.

 

Trump tai Brexit eivät ole varsinaisia paikallislehtiaiheita, vaikka loppupelissä molemmat vaikuttavat myös sydänhämäläisten elämään. Rajoja rakentava globalisaation vastustus ei kuitenkaan koidu ensisijaisesti maaseudun tappioksi. Huolestuneempi tulevaisuudestaan on cityihminen.

Maalla on vastustettu keskittämiskehitystä, jonka huipentuma globalisaatio on.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?