Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen mukaan suomalaiset pitävät kuntavaalien tärkeimpänä teemana vanhustenhuoltoa ja terveyspalveluita. Äänestäjiltä on ilmeisesti jäänyt huomaamatta, että näistä teemoista väännettiin jo edellisissä eduskuntavaaleissa.
Kaikki puolueet olivat samaa mieltä siitä, että vanhustenhuoltoa ja terveyspalveluita on uudistettava, koska talous ei kestä kustannusten kasvua nykytahtiin. Keinoksi valikoitui valtaan päässeiden porvaripuolueiden maakuntamalli. Vanhustenhuolto siirtyy vuonna 2019 muun sosiaalitoimen mukana maakuntien hoidettavaksi samoin kuin terveyspalvelut. Siksi nämä asiat kuuluvat tuleville kuntapäättäjille vain reilun vuoden ajan. Sen jälkeen niistä päätetään maakunnassa.
Etenkin oppositiopuolueet haluavat kuitenkin haastaa kuntavaaleissa sosiaali- ja terveysteemoilla, koska ne ajattelevat, ettei isossa uudistuksessa päästä vieläkään maaliin saakka.
Maanantaina kunnallisalan kehittämissäätiö julkaisi pälkäneläisen kuntatalousasiantuntija Eero Laesterän laskelmat siitä, mitä sosiaali- ja terveystoimen uudistus merkitsee eri alueille.
Sote-uudistuksen vaikutuslaskelman keskeinen havainto on se, että saneeraustarve siirtyy kunnista maakuntiin. Talous ei enää pakota kuntia liitoksiin, sillä niiden hoidettavaksi jäävät menot kasvavat vai vähän. Nopeimmin kasvavat sosiaali- ja terveysmenot siirtyvät maakunnalle.
Eniten säästöjä on haettava Uudellamaalla ja Pohjanmaalla. Vähimmällä selviävät Keski-Suomi ja Etelä-Karjala. Myös Pirkanmaan sopeutustarve on pienempi kuin muissa kasvavissa maakunnissa.
Yhteiskunnan uusi vastuunjako ja taakankanto synnyttää siirtymävaiheessa voittaja- ja häviäjäkuntia. Laesterä on laskenut myös kuntakohtaiset luvut. Kotikuntansa osalta päätyi siihen, että Pälkäne häviää sote-uudistuksessa 60 euroa asukasta kohti. Kangasala menettää 90 euroa asukasta kohti.
Sote-uudistuksen yksityiskohdista käytävien vääntöjen keskellä unohtuu helposti perusjuoni. Suomen vinoutuneen ikärakenteen kustannukset ovat laukeamassa käsiin, eivätkä kunnat selviä laskusta.
Isot ikäluokat tuovat nuorella iällä paljon hyvää. Nuoret ja aktiiviset ihmiset synnyttävät hyvinvointia, mutta elinkaaren toinen pää käy kalliiksi.
Suomi harmaantuu ennätysvauhtia, kun sodan jälkeen syntyneet suuret ikäluokat ovat tulleet eläkeikään. Monessa syrjäseudun pikkukunnassa ongelmaa on eletty jo pitkään, sillä nuori väki on siirtynyt muualle. Pian pahimmassa jamassa ovat kehyskunnat, joihin on muuttanut kerralla paljon samanikäistä väkeä.
Kunnat eivät selviä ikääntymisen myötä kasvavista kustannuksista. Tästä kertovat muun muassa piiputtavat terveyspalvelut. Terveyskeskusjonot kasvavat, kun terveydenhuoltoon ei ole riittävästi varoja. Ruuhkan keskeltä potilaita lähetetään keskussairaalaan, jossa hoito ei mene suoraan kunnan piikkiin. Samalla erikoissairaanhoidon kustannukset kasvavat kestämättömästi ja ennakoimattomasti.
Pompoteltavat ihmiset jäävät hoitamatta, kun kustannuksia siirrellään eri aloilla. Jatkossa maakunta hoitaa koko sosiaalialan ja terveydenhuollon, ja ihmiset hoidetaan ajoissa ja oikeassa paikassa. Uudistuksen pitäisi johtaa siihen, että terveyskeskukset ovat entistä vahvempia ja osaavampia. Perusasiat hoidetaan lähellä ihmistä ja vain oikeasti rankempaa hoitoa tarvitsevat siirretään seuraavalle tasolle, josta suuret säästöt tehdään.
Viimeisimmät kommentit