Pälkäneen kunnanvaltuustossa nähtiin kaksi viikkoa sitten sen verran erikoinen näytelmä, että se näkyy edelleen lehden mielipidesivuilla. Osa kirjoituksista liittyy asian uutisointiin. Poikkeuksellisen kokouksen jälkeen ilmestyi poikkeuksellinen lehti, jossa kerrottiin valtuustoväännöstä perusteellisesti. Lisäksi toimittajan reunamerkinnässä avattiin asian taustoja.
Yleensä päättäjien keskenään kähinät jätetään omaan arvoonsa, koska he ovat vakuutelleet, ettei kuntapäätöksenteossa politikoida, vaan hoidetaan yhteiset asiat. Kulissipelistä ei ole kiinnostuttu, kun asiat ovat hoituneet.
Kunnanjohtajan sijaista valittaessa jännitteet kasvoivat sellaisiksi, että joidenkin voi olla vaikea mahtua samaan pöytään tai huoneeseen. Tervehtimisvammoja tuottanut sanailu synnytti myös riitaryhmän, joka nimettiin yhteistyöryhmäksi.
Ryhmä18 on siitä poikkeuksellinen, että se kokoaa eri puolueiden päättäjät saman pöydän äärelle. Nähtäväksi jää, millaiset rintamalinjat tämä rakentaa ryhmien sisälle, ja missä järjestyksessä asioita jatkossa pohditaan.
Uudella yhteistyöryhmällä on enemmistö sekä valtuustossa että hallituksessa. Jos iso ryhmä kokoontuu ensin sopimaan, miten asioissa edetään, omissa ryhmissä ratkaisua odottavien päättäjien osa muuttuu erikoiseksi: he kuulevat Ryhmä18:n edustajilta valtuuston kannan.
Onneksi Ryhmä18:aa ei nimetty esimerkiksi Ryhmä21:ksi. Poikkeustilanteessa syntynyt ratkaisu jää toivon mukaan ohimeneväksi vaiheeksi pälkäneläisessä päätöksenteossa.
Yhteistyöryhmä pakottaa riitelevän kokoomusryhmän selvittelemään välinsä. Sen valtuustokausi ei alkanut kovin suotuisissa merkeissä, ja näitä hedelmiä putoilee nyt syliin.
Osa Onkkaalan kokoomusvaltuutetuista on Aitoon kokoomuksen asettamia, koska Pälkäneen kokoomuksessa ehdokasasettelusta syntyi sekava riita. Pelin taustalla vaikutti tulevien vaalivoittajien laskelmointi, jolla pyrittiin nostamaan omat miehet hallituksen puheenjohtajaksi ja muille avainpaikoille. Myös turhan valovoimaiset naisehdokkaat olivat ongelma, koska he voisivat vaarantaa oikeiden naisten läpimenon.
Muutamat päättäjät ajoivat itsensä kunnanjohtajan sijaisjupakassa sellaiseen nurkkaan, että töitä on vaikea jatkaa kasvojaan menettämättä. Sillanrakentajien tehtävä ei ole helppo.
Valtuuston kahtia repinyt näytelmä käytiin valtuustosalissa ennätysyleisön edessä. Siksi myös sotakirveet pitäisi haudata avoimesti samassa paikassa.
Epäluuloisessa ja -varmassa tilanteessa vallan saavat levottomat huhut. Normaalisti kylänmiesten villeille juoruille naurettaisiin, mutta nyt niitä kuunnellaan vakavissaan ja niihin reagoidaan voimakkaasti.
Päätöksenteko alkaa halvaantua, kun kyräilevässä ilmapiirissä joka toimen laillisuus varmistetaan kuntaliiton lakimieheltä.
Farssin voisi kruunata esimerkiksi valittamalla kunnanjohtajan sijaistajapäätöksestä tai nimeämällä joka kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi omat ehdokkaat ja ehdottamalla äänestykseen suhteellista vaalitapaa.
Jos taustalla vaikuttavia jännitteitä ei pian pureta, kuntalaisten kannattaa varata ajoissa paikkansa seuraavan valtuuston yleisölehtereiltä. Luvassa on sellaista draamaa, jota ei televisio tarjoa. Siinä kisailussa ei ole kuitenkaan voittajia, ja suurin häviäjä on kunta, jossa olisi hoidettavana isoja asioita.
