Tavasea ummikoille? – Lue kattava kooste Pälkäneen ja Kangasalan harjuihin aiotun tekopohjavesilaitoksen vaiheista läpi vuosikymmenien

Tekopohjavesilaitos Tavase on Tampereen seudun ikuisuusprojekti. Termi Tavase vilisee uutisissa vuodesta toiseen. Sydän-Hämeen Lehdessäkin prosessia on seurattu jo lähes kolmekymmentä vuotta. Mutta mitä Tavase oikeasti tarkoittaa ja mitä kaikkea sen historian aikana on tapahtunut? Me kokosimme Tavasen historian yhteen artikkeliin. Jutussa on liitteenä paljon linkkejä vanhoihin artikkeleihin, joiden kautta on mahdollista todella syventyä tekopohjavesilaitoksen tarinaan.

Ennen ensimmäistä suunnitelmaa

Vuodelta 1991 löytyy Sydän-Hämeen Lehdestä eräs ensimmäisiä Tavaseen liittyviä artikkeleita, jossa kerrotaan Valkeakosken suunnittelevan vedenhankintaansa. Pälkäne nähdään otollisena paikkana tekopohjaveden ottamiselle. Jo tästä alkaen Pälkäneen kunta on suhtautunut kielteisesti suunnitelmiin.

Pälkäneen silloinen tieinsinööri-ympäristönsuojelusihteeri Hannu Alén totesi SHL:n artikkelissa Pälkäneen olevan varovaisen kielteinen.

– Emme ole kovin innostuneita tästä suunnitelmasta.

Pohja Tavaselle löytyy kuitenkin kauempaa kuin vuodesta 1991. Todellisuudessa jo kuusikymmentäluvulta alkaen on suunniteltu Tampereen ja Valkeakosken seutujen yhteistyötä vedenhankinnan saralla. Tampereen seudun vesihuollon ja vesiensuojelun ensimmäinen yleissuunnitelma nimeltään Taseve valmistui 1972. Kolme vuotta myöhemmin vuonna 1975 valmistui myös Valkeakosken, Toijalan, Viialan ja Lempäälän vedenhankinnan yleissuunnitelma eli Vatovile. Lähes kaksikymmentä vuotta myöhemmin nämä suunnitelmat päivitettiin ja yhdistettiin Tampereen ja Valkeakosken seudun kuntien vedenhankinnan yleissuunnitelmaksi. Tämä valmistui vuonna 1993 ja sai nimekseen Tavase.

Vastustus vahvaa jo 1990-luvulla

Vuoden 1993 suunnitelman tavoitteeksi kirjattiin luopua pintaveden ja huonolaatuisen pohjaveden käytöstä ja parantaa kriisiajan toimintavarmuutta.

Suunnitelmasta uutisoitiin Sydän-Hämeen Lehdessä kyseisen vuoden kesäkuussa. Tällöin suunnitelman mukaiseen vedenhankintajärjestelmään uskottiin siirryttävän vuoteen 2010 mennessä. Keskiössä suunnitelmassa oli Isokankaalle rakennettava tekopohjavesilaitos. Mukana oli tällöin vielä suunnitelma Pinsiönkankaalle Nokian ja Ylöjärven rajalle rakennettavasta laitoksesta, mutta myöhemmissä vaiheissa tämä tippui pois ja ainoastaan Vehoniemen-Syrjänharjun laitos säilyi suunnitelmassa.

Seuraaviin askeliin Tavasessa kuului kuntien kuuleminen. Vuonna 1995 Pälkäneen valtuusto tyrmäsi Tavaseen liittyvät vesitutkimukset kunnan alueella. Päätösvalta tutkimuksista ei ollut pelkästään kunnan käsissä, mutta Pälkäne tahtoi tehdä selväksi irtisanoutuvansa hankkeesta. Jo kaksi vuotta suunnitelman valmistumisen jälkeen valtuustossa vaikutettiin kyllästyneiltä tekopohjavesisuunnitelmiin. Kokoomuksen kunnanvaltuutettu Pirjo Mäljä tiivisti kunnan yleisen mielipiteen.

– Asiaa on käsitelty paljon, ja paperimäärä kuvaa hyvin sekavuutta, jossa päättäjät ovat olleet. Tässä vaiheessa on viimeistään paree sanoutua irti. Meillä on vesiasiat kunnossa, ja on älytöntä ruveta maksamaan muitten kuntien vettä. Eivätkä sitten voi ainakaan siihen vedota, että olettehan te olleet hankkeessa mukana.

Tavase Oy:n perustaminen

Vuonna 2002 Tavasessa otettiin isoja askelia. Alkuvuodesta uutisoitiin, että tekopohjavesilaitokseen liittyvä ympäristövaikutusten arviointi (YVA) aloitetaan. Arviointi tarvitsi suorittaa ennen kuin Tavase kykeni hakemaan lupaa tekopohjavesilaitokselle.

Kritisoijia projektilla riitti: huolia nousi esiin Pälkäneen talouteen ja teollisuuteen sekä ympäristöön liittyvissä aiheissa.

Tavasen edetessä kohti lupahakemusta projektin vastustus kasvoi. YVA:sta vastaavalle Keski-Suomen ympäristökeskukselle toimitettiin yli 2500 allekirjoitusta sisältänyt tekopohjavesilaitosta vastustava adressi. Yli puolet pälkäneläisistä allekirjoittivat kyseisen kannanoton. Kunnanhallituksen lausunto ympäristökeskukselle oli samansuuntainen ja kunnanjohtaja Kauko Mäkinen esitti, että Pälkäne pysyisi kokonaan hankkeen ulkopuolella.

Myös kunnanvaltuustossa oltiin kuntalaisten kanssa samaa mieltä. Valtuusto oli yksimielinen, että kunta vastustaa Pälkäneelle ja varsinkin sen keskustaajaman alueelle suunniteltua tekopohjavesilaitosta.

– Se on siitä poikki, mistä Pälkäne alkaa, linjasi vasemmistoliiton Vilho Nikkanen valtuustossa.

Keski-Suomen ympäristökeskuksen YVA-lausunto saatiin vuoden 2002 kesällä. Lausunto oli varsin kriittinen ja vaati tarkempia selvityksiä.

Tekopohjavesilaitoshanketta vetämään perustettiin vuoden 2002 joulukuussa Tavase Oy. Tähän asti projektia oli johtanut Tampereen Vesi Oy.

Ensimmäinen lupahakemus ja pitkät tutkimukset

Vuonna 2003 tekopohjavesilaitoshankkeen yleissuunnitelma sekä YVA valmistuivat ja Tavase luovutti lupahakemuksensa Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon. Käsittelyssä olivat luvat koskien raakavedenottoa, tekopohjavesilaitoksen rakentamista sekä tekopohjaveden ottoa. Tällöin arvioitiin, että lupahakemukset maankäyttö- ja rakennuslakiin liittyen saataisiin eteenpäin vuonna 2005 ja laitos valmistuisi vuosien 2008 ja 2010 välillä.

Vaikka YVA oli varsin kriittinen Tavasen suunnitelmia kohtaan, vakuutteli yhtiö, että vesi harjussa kulkee täysin suunnitellusti.

Tavasen vastustaminen ei vakuutteluista huolimatta lakannut. Kantansa tekopohjavesilaitoksesta esitti muun muassa kirkkovaltuusto. Seurakunta laittoi kapuloita rattaisiin myös Tavasen tutkimuksille luonnonsuojelualueella. Vastustajien joukkoon lukeutuivat myöhemmin samana vuonna Pälkäneen Kankaanmaan yrittäjät muistutuksellaan, Pälkäneen Vanhankirkon suojeluyhdistys rauniokirkkoa koskevilla huolillaan sekä jälleen kerran kunta eri elimineen. Kunnanhallitus ja ympäristölautakunta kritisoivat muun muassa heikosti tehtyjä selvityksiä sekä Tavasen vaikutuksia yritys- ja elinkeinoelämälle sekä maatalousyrittäjille.

Pälkäneen kunnan johto luovutti silloiselle oikeusministeri Johannes Koskiselle kirjelmän tekopohjavesilaitoksen Pälkäneelle aiheuttamista haitoista. Tuleva, pitkä lupaprosessi huoletti jo vuonna 2003 niin kuntaa kuin oikeusministeriä.

Oikeusministeri Johannes Koskinen epäili, että tekopohjavesilaitoksen lupaa saatetaan puida helposti viisi, lähemmäs kymmenen vuotta, jos ajaudutaan valituskierteeseen, johon sekoitetaan Keiniänrannan tervalepikon vuoksi myös EU. Tällä välin voimaan saattaa tulla uusi vesilaki, jossa sijaintikunnan sanalle annetaan entistä suurempi paino.

Koskisen vuoden 2003 puheissa oli perää. Lupaprosessi on vuoteen 2019 tultaessa jatkunut jo reilusti yli pelätyn kymmenen vuoden, eikä loppua näy. Toistaiseksi prosessissa ei ole kajottu EU:hun, mutta sekin vaihe saattaa koittaa. Myös vesilaki on uudistunut välissä. Vuoden 2012 alusta voimaan tullut laki ei ole kuitenkaan toistaiseksi vaikuttanut Tavasen käsittelyyn, sillä sen mukaan hallintoviranomaisessa lain voimaan tullessa vireillä olevaan asiaan sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Näin ollen asiassa on sovellettu hakemuksen vireilletulohetkellä 18.9.2003 voimassa ollutta vesilakia.

Vaikka Tavase vuoden 2003 alussa olikin luovuttanut lupahakemuksensa ympäristölupavirastoon, yhtiö teetti lisätutkimuksia Pälkäneellä seuraavina vuosina. Tutkimusten avulla haluttiin varmistaa laitoksen toimivuus ja pitää huolta, että ympäristöhaittoja ei ole. Tavase oli hakenut tutkimuslupia jo aiemmin, jolloin lupien saaminen oli jumittunut valituskierteisiin. Nämä luvat olivat kuitenkin päättyneet vuonna 2000, joten uusiin tutkimuksiin tarvittiin uudet luvat. Pälkäneen kunta myönsi luvat lisätutkimuksiin, mutta korosti päätöksen yhteydessä, että lupien myöntäminen ei ole kannanotto laitoksen toteuttamisen puolesta.

Osa tutkimuksista sai odottaa pitkälle, sillä viimeiset lisätutkimusluvat Tavase sai lähes viisi vuotta myöhemmin vuonna 2008. Lupaprosessin aikana lopullisen tekopohjavesilaitoksen luvat olivat seisseet ympäristövirastolla, sillä niiden edistäminen vaati lisätutkimusten tuloksia.

Natura-alueita, Punamultalukko ja Aapiskukko

Vuonna 2012 Tavasen lupa-asiat etenivät jälleen, sillä yhtiö jätti aluehallintovirastolle (AVI) hakemussuunnitelman tekopohjavesilaitoksen rakentamiseksi. Tämä suunnitelma korvasi vuoden 2003 suunnitelman. Lupahakemusasian ajateltiin Tavasen osalta olevan ohi uuden suunnitelman myötä. Tavasen toimitusjohtaja Petri Jokelan mukaan laitosta olisi päästy rakentamaan vuonna 2014 ja sen käyttöönotto olisi tapahtunut vuosina 2016–2017.

Samaan aikaan toiseksi suurin osakas (12,5 %) Valkeakoski ja neljänneksi suurin osakas Kangasala (7,3 %) olivat eroamassa yhtiöstä. Myöskään Akaa (7,6 %) ei ollut myöntänyt yhtiölle lisärahoitusta. Muita osakkaita olivat pääosakas Tampere (69,5)%, Lempäälä (2,3 %) ja Vesilahti (0,8 %).  Tampere ei myöskään ollut enää innokas edistämään Tavasea. Tampereen luottamushenkilöjohto oli ilmoittanut, että Tavase haudataan toimilupaprosessin jälkeen. Pälkäne ei ollut ollutkaan mukana yhtiössä.

Vuoden 2012 lopussa Pälkäne pyysi ympäristöministeriä keskeyttämän pohjavesialueen rajaus- ja luokitusmuutoksen Pälkäneellä. Pohjavesialueen muuttaminen nähdään liittyvän tekopohjavesihankkeeseen vähintäänkin epäsuorasti ja toteutuessaan tekisi koko kunnan keskustasta ykkösluokan pohjavesialuetta. Muun muassa huoltoasemat ja lämpökeskus häädettäisiin alueelta. Pohjavesialueen rajauksia ja luokituksia oli oltu muuttamassa jo vuonna 2002.

Edellä mainitun pohjavesialueen rajaus- ja luokitusmuutoksen tuomien haittojen lisäksi Tavaseen vahvasti liitetty aihe on Punamultalukon luonnonsuojelualue. Jo 1996 yksityinen maanomistaja myi alueita luonnonsuojelutarkoitukseen, kun Punamultalukon luonnonsuojelualuetta oltiin laajentamassa. Suojelualueen rekisteröinti keskeytettiin, sillä Tavase haluaa käyttää osaa rekisteröitävistä alueista omiin tarkoituksiinsa. Aluetta hallinnoiva Metsähallitus kuuli Tavasesta ensimmäisen kerran vasta vuonna 2013 ja kertoi puolustavansa alueen suojelua.

Vuonna 2013 Pirkanmaan ELY-keskus totesi Tavasen Natura-arvion olevan puutteellinen ja vaati parannuksia aiheesta tehtyihin selvityksiin. Tavasen suunnitelmissa tekopohjavesilaitos oli osin alle 200 metrin päässä Natura-alueesta. Pälkäneellä huolena oli Keiniänrannan tervalepikko.

Kaiken tämän keskellä vedenhankintayhtiö vei hanketta eteenpäin. Kesällä 2013 monet tahot Pälkäneellä, muun muassa kunta kokosivat yhtiötä vastustavia muistutuksia. Haittoja Pälkäneelle löytyi nimittäin monenlaisia.  Tavasea vastaan perustettiin samaan aikaan myös kuntalaisten nettiadressi. Kootusti voidaan sanoa, että lähes kaikki mahdolliset tahot alkoivat olla tekopohjavesihanketta vastaan vuoden 2013 loppuun mennessä, eikä hankkeen selviämiseen juuri uskottu.

Päivitetty hakemus lupaviranomaiselle

Vuoden 2014 alussa Tavase oli päivittänyt lupahakemustaan YVA:n sekä Natura-arvion kriittisten lausuntojen vuoksi. Näiden kriittisten näkemysten lisäksi Tavase joutui käsittelemään pari sataa muistutusta, joista suurin osa tuli Pälkäneen alueelta. Yksi merkittävä kannanotto oli ELY-keskuksen lausunto Natura-alueiden vaarantamisesta, jonka takia ELY-keskus ei näe, että AVI:n pitäisi antaa lainkaan lupaa Tavaselle. Muistutuksista osa oli toisia painavampia.

Maanomistajien muistutukset ja mielipiteet käsitellään vesilain mukaisesti. ELY-keskuksen ja Metsähallituksen Natura-lausunnot ovat painavampia, sillä ne käsitellään luonnonsuojelulain mukaisesti. Luvan saadakseen Tavasen piti pystyä osoittamaan, ettei Natura-alueille aiheudu merkittäviä haittoja.

Päivitetty hakemus toimitettiin AVI:lle vuoden 2014 huhtikuussa. ELY-keskukselta ja Punamultalukon omistavalta Metsähallitukselta pyydettiin uudet lausunnot. Myös uudet lausunnot olivat kielteiset.

Kielteinen päätös ja ensimmäinen valitus

Vuonna 2015 Aapiskukkoon vaikuttava pohjavesialueen siirto sai siunauksen Korkeimmalta hallinto-oikeudelta (KHO). Käytännössä tämä päätös tarkoitti, että Aapiskukon bensanmyynnin loppuminen oli todennäköistä.

Saman vuoden kesäkuussa Tavase sai kielteisen lupapäätöksen AVI:lta Natura-alueille aiheutuvien haittojen vuoksi. Pälkäneellä toivottiin, että yli kahdenkymmenen vuoden jälkeen hanke saa lopullisen pisteensä. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan Tavase valitti päätöksestä hallinto-oikeuteen. Tässä vaiheessa Tavaselle oli kertynyt hintaa kahdeksan miljoonaa euroa, josta velkaa oli 5,76 miljoonaa euroa. Tampere ilmoitti tuohon aikaan olevansa valmis lunastamaan nimellisellä summalla Kangasalan ja Valkeakosken osuudet yhtiöstä, jos nämä päättävät erota. Kangasala kuitenkin päätti tässä vaiheessa vielä pysyä yhtiössä.

Aapiskukon kaavamuutosasia käynnistettiin uudelleen vuonna 2016. Toiveissa oli mahdollistaa polttoaineen myynnin jatkuminen.

Hakemus takaisin lupaviranomaiselle ja toinen valitus

Tavasen lupahakemukseen liittyvä valitus oli vuoden 2016 lopulla edelleen Vaasan hallinto-oikeuden käsiteltävänä. Valtavan materiaalin kahlaamisen lisäksi oikeus jalkautui harjuun tutustumaan alueisiin. Hallinto-oikeus palautti lopulta hakemuksen AVI:lle, koska katsoi, että Tavase ei heikennä Natura-alueiden luonnonarvoja. AVI:lle ja sitä kautta Tavaselle annettiin tässä yhteydessä kuitenkin tehtäväksi lisäselvityksiä ja tutkimuksia vesi- ja ympäristölain pykälien valossa.

Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen Pälkäneen kunta, lukuisat maanomistajat ja esimerkiksi luontojärjestöt valittivat päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Edelleen suurena huolenaiheena olivat Natura-alueet.

Keiniänrannan Natura-status on noussut merkittäväksi asiaksi Tavase-hankkeen lupaprosessissa. Toteutuessaan hanke saattaisi vaikuttaa merkittävästi Keiniänrannan tärkeimpiin luontoarvoihin. Tämä taas on kiellettyä EU:n luontodirektiivin ja siten myös Suomen kansallisen luonnonsuojelulainsäädännön nojalla. (SHL 5.8.2017)

Vuoden 2017 syksyllä pitkään Tavasesta irti halunnut Valkeakoski lopulta irrottautui yhtiöstä. Kangasala osti samassa yhteydessä lisää Tavase-osakkeita, vaikka kaupunki oli jo vuonna 2012 linjannut irtautuvansa yhtiöstä.

Korkein hallinto-oikeus Pälkäneen puolella

KHO saapui Pälkäneelle ja Kangasalle kesällä 2018 tutustumaan Tavase-hankkeeseen. Oikeus kuuli eri edustajia sekä jalkautui maastokatselmukselle. KHO antoi päätöksensä elokuussa. Tällä päätöksellä Tavase Oy:n oli vetäydyttävä Pälkäneeltä. Kangasalan puoleista lupakäsittelyä saatiin jatkaa ilman uutta YVA:ta.

Pälkäneellä oltiin vuonna 2018 vakuuttuneita, että Tavase oli häädetty kunnan alueelta lopullisesti. Viisitoista vuotinen lupaprosessi päätyi Tavasen osalta lähtöruutuun pienempänä kuin alun perin, eikä Tavasen tilanne näyttänyt valoisalta.

Tavase jatkaa ja vastustus kasvaa

Loppuvuodesta Pälkäneelle kantautui kuitenkin jälleen huonoja Tavase-uutisia. Yhtiö nimittäin aikoi muuttaa suunnitelmiaan Pälkäneen puolella, ja hakea siten uudestaan lupaa tekopohjavesilaitokselle myös Syrjänharjun alueelle.

Tällä hetkellä ollaan tilanteessa, jossa oikeastaan mikään kunta ei tahdo Tavasea ainakaan omalle alueelleen. Kaikki kunnat ovat vuosien varrellla investoineet muihin, Tavasen korvaaviin vedenhankintajärjestelmiin. Tavasen Kangasalan puoleisen osan lupapäätöstä kuitenkin odotetaan vielä tänä vuonna ja Pälkäneen puolen lupahakemus toimitetaan AVI:lle mitä ilmeisimmin lähiaikoina. Kangasalla on käynnissä kuntalaisaloite Stop Tavase, jonka tarkoitus on saada Kangasala eroamaan Tavasesta. Aloitteella on kerättynä 1221 allekirjoitusta. Allekirjoittaneita kuntalaisia on niin paljon, että aloite menee valtuuston käsiteltäväksi. Aloite luovutettiin kaupungin edustajille 19.8.2019.

Oikeusprosessi tiivistettynä

Ympäristölupahakemus toimitettiin vuonna 2003 Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon (nykyinen Aluehallintovirasto). Sen käsittely kesti 12 vuotta, jonka aikana lupahakemusta päivitettiin. AVI antoi luvasta kielteisen päätöksen vuonna 2015.

Tavase Oy valitti päätöksestä Vaasan hallinto-oikeuteen, joka palautti lupahakemuksen AVI:lle vuonna 2017. Hallinto-oikeuden päätöksestä taas valitettiin korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KHO), joka antoi päätöksensä vuonna 2018. Tässä päätöksessä Pälkäneen puoleiselle osalle tekopohjavesilaitosta ei myönnetty mahdollisuutta jatkaa lupakäsittelyä. Kangasalan puolella lupakäsittely palasi AVI:lle.

Vuonna 2019 Tavase haki jälleen AVI:lta rakennuslupaa. Tässä hakemuksessa ovat mukana vain Kangasalan puoleiset osat tekopohjavesilaitoksesta. Tavase on myös kertonut päivittävänsä Pälkäneen puoleisen osan lupahakemusta, ja luvannut jättää sen uuteen käsittelyyn AVI:lle piakkoin. Kangasalan puolen lupapäätös on odotettavissa tämän vuoden puolella. Mikäli lupa saadaan, tarvitsee Tavase vielä ainakin myönteisen rahoituspäätöksen Tampereen valtuustosta, jotta rakentaminen oikeasti voidaan aloittaa. Tavase on itse valmis käynnistämään investoinnit heti, jos tarvittavat luvat saadaan.

Oikeusprosessissa ei ole edetty toistaiseksi Euroopan Unionin tasolle, mutta tämä on mahdollista. Ylimpänä prosessissa nimittäin on vielä Euroopan Unionin tuomioistuin (EUTI), josta KHO voi hakea ennakkoratkaisua, mikäli riidan alaisesta aiheesta ei vielä olisi sellaista olemassa.

Lyhyt Tavase-Suomi-Tavase sanasto

Tekopohjavesi

• Tekopohjavettä valmistetaan järvi- tai jokivettä maahan imeyttämällä.
• Perinteisin menetelmä on allasimeytys. Nykyisin käytetään myös sadetusimeytystä, jossa vettä juoksutetaan kapeina noroina maahan sekä kaivoimeytystä, jossa järvivesi johdetaan kaivojen kautta maan sisään.
• Tavase-hanketta käynnisteltäessä uskottiin, että veden puhdistavat harjun pintakerroksen mikrobit. Tutkimuksissa on selvinnyt, että pääosa puhdistumisesta tapahtuu pohjavesikerroksessa.
• Puhdistumisen kannalta oleellista, on että vesi viipyy pohjavesikerroksessa riittävän pitkään.

Punamultalukko Suojelualueeksi myyty suppa-alue Kangasalla. Osittain Tavasen alueiden kanssa päällekkäin. Suojelualuestatus on ollut jäissä Tavasen lupaprosessin ajan.

Natura-alue Euroopan unionin laajuinen alueiden verkosto. Tavoitteena suojella tärkeitä luontotyyppejä ja lajeja. Alueilla voidaan sallia vain sellainen toiminta, joka ei uhkaa suojeltavia luontoarvoja. Tavasen alueen vieressä on kaksi Natura-aluetta: Keiniänrannan tervalepikko sekä Keisarinharjun-Vehoniemenharjun alue.

Toistuvat lyhenteet:

AVI Aluehallintovirasto. Käsittää entisen ympäristölupaviraston, minne Tavasen ensimmäinen lupahakemus luovutettiin.

KHO Korkein hallinto-oikeus

YVA Ympäristövaikutusten arviointi

ELY Elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus

Jutussa käytettyjä lähteitä:

Sydän-Hämeen Lehden arkistot

https://www.kho.fi/fi/index/paatoksia/vuosikirjapaatokset/vuosikirjapaatos/1535440530620.html

tavase.fi 

Petri Jokelan esitelmä 12.2.2010 Valkeakoskella (saatavilla: https://docplayer.fi/13115750-Tampereen-ja-valkeakosken-seudun-kuntien-vedenhankinnan-yhteistyo-tavase-hanke.html )

https://www.tampere.fi/ekstrat/vesi/tavase.pdf